~Kuka sä oot mulle sanomaan,
Et mä oon rikki hei,
Mä en oo rikki vaan vähän kulunut~
-Vilma Alina - Palasina-
Mooi!
Mitä just sulle kuuluu siellä ruudun toisella puolella?
Koska mulla vihdoinkin alkaa olla taas normaali fiilis. Mulla on ollut ihan tajuttoman raskasta ja kiireistä viime aikoina. Tuntui todella monena päivänä, että päivästä loppuu tunnit kesken. Olin muutenkin just siinä lokakuun lopussa- marraskuun puoleenväliin todella, todella väsynyt päivästä toiseen. Joka sitten toki näkyi siinä, että kun olin niin väsynyt niin en mä jaksanut tehdä mitään ja asiat kasaantui ja stressi vaan kasvoi ja sitten en saanut edes sitä pientä määrää nukuttua. Tämä oravanpyörä sai stopin 14.11. päivän aamuna, jolloin heräsin pikkuveljeni takia aamu seitsemän aikoihin ja mulla oli koko päivän energinen olo. Kokeilin samaa seuraavana päivänä ja olin taas energinen. Nyt olen sitten arkena herännyt lähes joka aamu 7 aikoihin, jotta saisin energian riittämään koko päiväksi. Nimittäin mulla ei ollut lähes tulkoon yhtään energiaa yhtään mihinkään, kun heräilin 10-12 aikoihin.
No nyt mulla sitten on ollut energiaa, mutta tekemistä on ollut senkin edestä. Mulla on tässä periodissa ollut joka viikolla joku tentti ja sama homma jatkuu jouluun asti! Nimittäin idioottina menin ilmoittautumaan ekan periodin lopussa yhden aineen korotukseen, yhdestä pienemmästä tentistä en päässyt läpi, joten jouduin seuraavalla viikolla uusimaan sen, matikan välikoe, laboratorioturvallisuus-tentti, taas tentti ja sitten vielä matikan toinen välikoe... Että näitä tenttejä on tähän periodiin kyllä mahtunut ja tenttitavat on kyllä tulleet tutuiksi. Mulla on tässä periodissa kolme kurssia, mutta yksi niistä on laboratoriokurssi. Tämä siis tarkoittaa sitä, että elämä pitää lähestulkoon laittaa paussille kolmeksi viikoksi seitsemästä opintoviikosta... On muuten ollut rankkaa suorittaa rankkojen labrojen jälkeen vielä labrapäiväkirja ja tehtäviä + matikan laskuharjoitukset ja englannin kieliset kemian tehtävät... Et kyllä hommaa piisaa. Ehkä vasta nyt alkaa pikkuhiljaa hellittää tämä järkky kiire kun labratöistä on takanapäin reippaasti yli puolet ja jäljellä on enää kolme työtä! Voiton puolella ollaan!
Mitä tämä sitten tarkoittaa?
Tämä tarkoittaa sitä, että mä nimittäin alan taas postaamaan kaksi kertaa viikossa joulun kunniaksi! Tätä jos jotain olen odottanut kuin kuuta nousevaa! Nimittäin alan taas postaamaan torstaisin ja sunnuntaisin. Eli tervetuloa vanhat tutut tavat tästä päivästä eteenpäin.
En sitten tiedä hidastuuko tahti sitten tammikuussa. Nimittäin mun keväästä tulee aivan tajuttoman rankka... Tai ainakin nyt kun ajattelee niin aivan karsee... Pitäisi nimittäin hoitaa koulu, lukea pääsykokeisiin, tehdä töitä viikolla ja levätä viikonloppuisin, kun Steffe pääsee lomille armeijasta. Jotta voin levätä viikonloppuna niin se tarkoittaa hullusti tekemistä arkena... No pysyn ainakin kiireisenä... Se on sitten näkökulmasta riippuvaa onko hyvä asia pysyä kiireisenä. Odotan kauhulla!
Mutta nyt mä nautin joulukuusta, koulun rauhottumisesta ja takas tänne blogiin palaamisesta. Pohditaan kevään kiireitä keväällä.
Tällainen kokoava postaus ennen aktiivista aikakautta. Toivottavasti tykkäsit ja nähdään sunnuntaina uuden postauksen parissa.
~Moikka ja ens postaukseen~
