keskiviikko 19. kesäkuuta 2019

Kesällä 2019 haluaisin...

~Pitäskö hengittää, ne koittaa systeemii kengittää,
Tähän pyörää en kyl rengiks jää,
Enne kahtatoista ihan turha soitella,
Eiks luista vai kuinka koitat voidella,
Mitä ne tekee mään mä lähden menemään,
Ja lennä taas syksyks takas etelää~
-Huoli pois - JVG ft. Pete Parkkonen-

Mooi!
Meitsin työviikko alkaa olemaan puolivälissä ja minulla on oikein 3 päivän vapaa perjantai aamukaaoksen jälkeen. Ne vapaapäivät tulee kyllä tarpeeseen, nimittäin ensiviikolla on neljä aamuvuoroa, joka tarkoittaa minulle kello 5 herätystä. Vaikka on tässä tovin joutunut noita kello 5 aamuheräämisiä heräilemään, niin joka kerta se tuntuu yhtä raskaalta ja toivottomalta. Se kyllä pääasiassa johtuu siitä, että minä en vain ole yhtään aamuihminen, en siis yhtään!
Vaikka mulla suurin osa ajasta meneekin tänä kesänä töissä, niin haluan mä tehdä tämän kesän aikana muutakin. Ja tänään mä haluan jakaa mun 14 kohdan listan, siitä mitä haluaisin kesällä 2019 tehdä/toteuttaa. 

... juhlia Steffen kotiutumista armeijasta 

... juhlia Steffen 20v synttäreitä

... käydä Linnanmäellä

... käydä Ruotsissa tai Virossa

... käydä piknikillä Suomenlinnassa

 ... kuvata my week-postaus

... tehdä aamukävely ennen auringon nousua

... hoitaa riskikoulutus ajokorttia varten

 ... kahvitella lapsuudenkaverini kanssa

... paistaa lettuja suklaan ja mansikoiden kera

... ottaa paljon kesäisiä kuvia

... löytää jokin vanha muumimuki kirppikseltä tai huutokaupasta

... käydä muumimaailmassa

... viedä vaatteita kirppikselle

Tällainen postaus tällä kertaa, toivottavasti sinullakin on paljon suunnitelmia kesäksi. Pari viikkoa sitten mietin, että mulla ei ole ollenkaan kesäsuunnitelmia, mutta alkoihan niitä löytyä, kun kirjasi ne ylös!

Se olisi sitten ensi keskiviikkoon! 

maanantai 3. kesäkuuta 2019

Life Update

~Taas meni päiviä putkeen,
Ei käyty nollassa,
Vaik sanoit pidä jo breikkii,
Mut en mä ikin usko sua~
-Costee - Kalifornia-

Mooi!
Pitkästä aikaa minäkin päätin pistäytyä tänne blogin puolelle. Kuukaudet on vierähtäneet ihan sairaan nopeasti, nimittäin tuntuu kuin olisin eilen vasta kirjoittanut tuon viime postauksen, joka on todellisuudessa julkaistu 4. helmikuuta... Nyt pyrin siihen, että postauksia tulisi näin alkuun kerran viikossa ja se viikonpäivä on keskiviikko. Jos mä pääsen hyvää rytmiin, niin alkaa tulemaan tuttuun tapaan kaksi kertaa viikossa, mutta aloitetaan tällailla kevyemmin.
Mä puhuin tyyliin tammikuussa siitä, että mun keväästä tulee tulemaan yksi kaaos. Silloin jo totesin, että jos selviän tästä keväästä hengissä niin mä selviän lähes mistä vain! No tästä keväästä tuli kaaos ja pari romahdusta rikkaampana olen edelleen elossa, joten mä selvisin! Enää on vain loivat jälkimainingit jäljellä. Haluan kuitenkin jakaa vähän enemmän tästä mun hullunmylly keväästä, joten...
Aloitetaas...

| Yliopisto |
- Maaliskuun alussa alkoi 4. periodi yliopistolla. Mä olin päättänyt keventää sitä hieman, eli en ollut ottanut kuin kolme kurssia. Näistä kolmesta kurssista yksi paljastui aivan järkyttäväksi työmaaksi! Nimittäin se oli labrakurssi, jonka labratyöt olisi voinut tehdä neljässä päivässä, mutta... Ei siinä tietenkään päässyt niin helpolla. Nimittäin näistä labratöistä piti tehdä raportit eli työnsuoritus, teoriaa ja omat havainnot yms. No yhdestä raportista tuli heittämällä 12-15 sivua, joten voi kuvitella, että tämän 12-15 sivun rustailu ei ollut mikään 2h juttu... Tulipahan ainakin Word:n kaavaeditori tutuksi. Samalla siinä kärsi ne kaksi muuta kurssia, koska suurin osa ajasta meni noiden raporttien kirjoittamiseen. Mä kuitenkin loppupeleissä uuvuin tuohon raporttien kirjoitteluun, koska mulla oli samaan aikaan vielä työt ja pääsykokeisiin luku ihan täydessä vauhdissa. Eli mulla ei ollut viikonloppuisin aikaa, koska olin töissä ja arkena epämiellyttävin asia oli edes koko raporttien ajattelu, kun koin niin suurta  omatunnon tuskaa niiden kirjoittelusta. Nimittäin koin niiden vievän mun mahdollisuudet pääsykokeissa... Loppujen lopuksi tuli toukokuun alku. Raportit piti olla kirjoitettuina ja palautettuina, kirjoitin kaikki ja palautin kaksi. Toista en edes korjannut, joten sain hyväksytysti yhden raportin neljästä... Toukokuun alussa en myöskään osallistunut kumpaankaan tenttiin, mitkä pidettiin niistä kahdesta muusta kurssista... Toisen menen tekemään kesäkuussa ja toisen vasta elokuussa... Eli miten meni näin omasta mielestä? Jostain oli pakko joustaa niin se oli yliopisto ja tämä blogi. 
  Mä en kuitenkaan ihan täysin luovuttanut koulun suhteen, koska mullahan ei nyt kertynyt sitä tavoite määrää opintopisteitä eli 60p. Joten kevensin mahdollista ensi syksyä tekemällä yhden labra kurssin nyt toukokuun lopussa ja se on parhaillaan loppusuoralla! Samoin yritin ilmoittautua ruotsin kielen kurssille, mutta jäin varasijalle 17. 


| Pääsykokeet |
- Niinkuin edellisestä voi päätellä niin olin suhteellisen tosissani nyt pääsykokeiden kanssa. En sanoisi, etten viime vuonna olisi ollut, mutta oli mulla tänä vuonna paremmat valmiudet. Mä luin tammikuusta toukokuun 13. päivään asti. Pääsykokeet oli 15. toukokuuta. Pääsykokeen koin itse haastavaksi. Että jos nyt olisi ollut viime vuoden koe niin olisi voinut melkein kättelyssä heittää mustat kemian haalarit nurkkaan. Mutta ei niin ei... Koe oli vaikea ja en koe, että se olisi niiiin mallikkaasti mennyt? Tai en edes tiedä. Riippuu niin paljon miten muilla on mennyt jne. Kemia tuntui menevän hyvin ja tuntui tutulta eli on tästä vuoden kemialla olosta ollut jotain hyötyä. Biologiassa mun mielestä kyseltiin vähän hassuja? Tai jotenkin sellaisia: "täh, miksi tätä oikeesti kysytään?!"-tehtäviä. Fysiikka meni ihan hyvin tai ainakin paremmin kuin viime vuonna ja jopa ymmärsi, mitä tehtävissä kuului tehdä. Aika vain loppui niiden osalta vähän kesken... 

| Armeija |
- Minähän olen ollut tammikuusta lähtein niin sanotusti "inttileski". On pakko kyllä myöntää, että aika ailahtelevasti sitä aluksi reagoi siihen, että toinen ei ollutkaan enää tavoitettavissa tai läsnä. Nimittäin silloin, kun nämä munkin romahdukset ja uupumiset tapahtuivat niin Steffe oli aika olematon apu siinä vaiheessa... Ja eniten ehkä kitkaa mun osalta koko hommaan tuo se, että mä olen töissä vain viikonloppuisin ja Steffe on kotona vain viikonloppuisin... Eli meidän aika on todella kortilla jatkuvasti. Kun sitä vain haluaisi olla toisen kanssa, mutta sitten joudut heräämään 5 aamulla aamuvuoroon, joka alkaa kello seitsemän eri kaupungissa. Eli onhan siinä aika väsynyt, kun on iltapäivä viiden jälkeen takaisin kotona... Tai jos on iltavuoro niin sitä lähtee kotoa puoli kaksi ja on takaisin seuraavan päivän puolella silloin puoli kaksi... Itse olen kokenut tästä hirveitä omantunnon tuskia, mutta onneksi kaikki tämä viikonloppu systeemi loppuu kohta, koska Steffe kotiutuu kesäkuun 20. päivä! Tätä jos jotakin olen odottanut kuin kuuta nousevaa.


| Työt |
- Mä en muista manitsinko täällä koskaan siitä, että meitsi sai ylennyksen. Ja mua on koulutettu koko kevät tähän mun uuteen pestiin ja musta tuntuu edelleen, etten tule koskaan oppimaan niitä tuhansia asioita, jotka mun pitäisi keretä tekemään vuoroni aikana! Oon iloinen siitä, että työkaverini ovat olleet ihan suht innoissaan mun ylenemisestä, koska aluksi pelkäsin, että muut ajattelisivat, että en enää kuuluisi heidän joukkoon. Olen edelleen sydämessäni tavallinen työntekijä, joka on vain saanut "pikkuisen" lisää vastuuta! Samaan aikaan olen innoissani ja erittäin peloissani, koska pelkään etten kerkeä oppimaan kaikkea ja että minuun ei luoteta... Toivon, että nyt kun kesäkuu alkaa niin pystyn tekemään muitakin vuoroja, kun vain viikonloppuja. Niin multa vapautuisi juuri niitä viikonloppuja, koska en edes muista milloin mulla on ollut viimeksi vapaata töistä, muuten kuin arkena.

| Tulevaisuus - Kesä |
- Mun kesä pääasiassa pyörii työn ympärillä. Mulla on pari tenttiä, jotka aion tässä ennen syyskuuta suorittaa. Eka tentti onkin jo ensi viikolla ja lukeminen on ollut ihan olematonta... Apua! Kesällä tulee olemaan ainakin yhdet ylioppilasjuhlat ja rippijuhlat, mutta muuten mun kesä näyttää aika tyhjältä. Jos ei lasketa lähes 100h /3 viikkoisia työlistoja. Olisi kiva käydä Steffen kanssa jossakin, vaikka sitten ihan vain Virossa. Tai tehdä muutenkin jotain, koska mä en halua että tulen muistamaan kesän 2019 kesänä, jolloin olin vain töissä. Vaikka töiden teko onkin hyvä asia ja pitää olla erittäin iloinen, että on töitä! Koulukavereiden kanssa ainakin sanallisesti sovittiin, että jotain pitää yhdessä tehdä lomankin aikana. Martan kanssa ainakin luetaan niihin meidän pariin tenttiin.

Tällainen avautuminen mun keväästä. Toivottavasti juuri sinulla kesä on lähtenyt hyvin käyntiin töiden tai ihan vain loman kannalta! Onnea vielä kaikille kevään valmistuneille ja koulunsa päättäneille. Olin itse ainakin todella ylpeä, kun pikkuveljeni valmistui ylioppilaaksi. Tuli ehkä
lievästi haikeus omiin valmistujaisiin.

Se olisi sitten ens keskiviikkoon!