Belgian matka numeroina

~Mä tunnen nämä kadut,
Joka polun oon kävellyt,
Ja muistan kuinka moni on täältä lähtenyt,
Oon asemalla oottanut tuulten kääntyvän,
Ja nähnyt kyynelistä,
 Joen pinnan särkyvän~

-Hanna-Riikka Siitonen - Tunnen nämä kadut-

Mooi!

Meitsi on tällä viikolla saattanut maanantaina Steffen junaan. Nimittäin herra päätti lähteä inttiin. Oon ollut aamuvuorossa keskiviikkona, käynyt tekemässä tentin perjantaina. Voin kertoo ettei mennyt todennäköisesti taaskaan läpi. Viikonloppu meni töissä ja tänään sunnuntaina tuli nähtyä pitkästä aikaa Heiniä ja ei niin pitkästä aikaa Roosaa. Nimittäin tuijotettiin viime viikolla maanantaista sunnuntaihin toistemme naamoja. Ei kyllä kyllästyttänyt, Roosa oli kyllä varmaankin ihan pinnaansa myöten täynnä mun juttuja, hups!

Tänään palataan viikko taaksepäin. Nimittäin viikko sitten lennettiin Roosan kanssa takaisin Suomeen Belgian matkan jälkeen. Joten olisi aika käydä läpi Belgian reissun sellaiset numerollisesti merkittävät tapahtumat. 

Aloitetaas...

 

2 spora-ajelua

-Sporat olivat aikalailla samanlaisia kuin Suomessa. Ainoa sellainen eroavaisuus minkä huomasin oli se, että oli vain yksittäisiä paikkoja ettei tarttenut istua kenenkään vieressä. Suomen ja Belgian pitäisi vaihtaa Sporia, koska eikö toi ole suomalaisen ihanne, istua yksin. Koska Belgiassa tuntu ainakin siltä, että ihmiset saattoivat alkaa puhua ihan tuntemattomalle ihan yllättäen, että kahden istuttavat olisi aika järkevät siellä päin maailmaa.  

2 metroseikkailua

- Päästiin myös matkustamaan metrolla. Se oli jännää! Mutta jotenkin mulla oli turvallisempi olo niissä Belgian metroissa, kun taas esim. Ruotsin metrossa. Mä en muutenkaan nauti metrolla matkustamisesta, edes Suomessa. Metroseikkailujen jännitys osuus oli aina se, että saatiinko masiinasta ulos lippua vaiko ei... esimerkiksi mulla jäi 10 senttinin siihen laitteen kolikonsyöttö kohtaan jumiin... Hups! 

10 Roosan vessassa käyntiä  yhden päivän aikana

- Mä en nyt tiiä kuinka relevantti asia tämä on, mutta olkoon! Nimittäin meidän koko Belgian reissun ehkä käytetyin lause Roosan suusta oli, että "Onkohan täällä vessaa?". Päätin sitten laskea meidän Luxemburg päivän ajalta, että kuinka saakelin monta kertaa Roosa siellä vessassa kävi. No kymmenen kertaa kertyi plakkariin ja käytiin, jopa kysymässä tyhjästä ravintolasta, että saako vessassa käydä vaikkei mitään ostettukkaan! Voi Roosa, Roosa♥︎

10Gt käytettävissä nettiä

- Suureksi yllätyksekseni liittymääni kuului 10Gt nettipaketti kuussa Euroopassa. Koska oletin, että se koski vaan Pohjoismaita. Ihan positiivinen yllätys. Sai päivitettyä Snäppiä koko sydämen edestä! 

 1 Belgialainen vohveli

- Oli muuten ihan sika hyvää ja ihan erilainen kuin Pizza Hut:n belgialainen vohveli. Vohveli oli todella makea ja oltaisiin haluttu suklaa kastiketta, mutta se oli valitettavasti loppu juuri tältä vohvelien paistajalta. Hintaa oli 2€. 

14 tuntia shoppailua

- Joo, tuli kyllä shoppailtua! Päällimäisenä jäi mieleen Pull and Bear:n sika pitkä sovitusjono (emme siis jaksaneet sen takia sovittaa) ja pitkä kassajono. Sekä Primark:n aivan järkyttävä ihmisryntäys! Mä en käsitä, mitä ne ihmiset oli ajatelleet, jotka olivat siellä lastenrattaiden kanssa. Meitsi sitten ei kauheasti kokoja katsonut kun lappasi Harry Potter pyjamia koriin. Nimittäin nyt mulla on ehkä turhan isot shortsit ja 40-42 kokoa oleva paita. M-koko on näköjään hyvin laaja käsite. Normaalisti/yleensä olen kokoa 36-38. Mutta onneksi kyseessä on vaatteita, joita käytän nukkuessani niin ei haittaa vaikka vähän isoja ovatkin. Onneksi verkkarit jotka ostin olivat kuin tehty mulle! Eniten rahaa mulla kului Primarkissa.

 570 porrasta kohti näköalapaikkaa

- Ensimmäisenä päivänä eli keskiviikkona jolloin lennettiin Belgiaan niin iltapäivästä päädyttiin Iikun vanhempien luotsaamana Mechelen nimiseen kaupunkiin. Siellä sitten oli tällainen kirkko, jossa pystyi kiipeämään 570 porrasta ylös korkeuksiin katsomaan maisemia. No mehän sitten sinne kiivettiin ja oli kyllä hienot näkymät. Ylös tullessa ehkä hieman hengästytti, mutta alas tullessa mielumminkin huimasi. Nimittäin "ahtaat" kierreportaat ja näkymä oli koko sama.

Useita kirkkoja

- Belgiassa oli todella paljon hienoja rakennuksia ja varsinkin kirkot oli todella hienon ja koristeellisen näköisiä. Pisti kyllä monta kertaa mietityttämään, että on jollain ollut rankkaa rakentaa noita hienoja rakennuksia. 

4 ulkona syöpöttelyä

- Tuli käytyä ulkona syömässä pariin otteeseen. Toisena päivänä käytiin syömässä Manhattn's Burgeris:ssa. Oli ihan sika hyvää, mutta ateriat oli ehkä turhan isot meille tyttösille. Käytiin kolmantena päivänä shoppailun lomassa paikallisessa Mäkkärissä. Tilattiin sellaisen taulun avulla, ettei tarttenut sepustaa kassalla huonolla englannilla. Beligassa eikä kyllä Luxemburgissa ollut tavallista hampurilais-ateriaa Mäkkärissä tarjolla. Neljäntenä päivänä Luxemburgissa käytiin Luxemburgilaisessa Mäkkärissä! Siellä sitten tilattiin kassalta ja oli muuten aika pienehkö Mäkkäri, vaikka asiakkaita olisi ollut vaikka muille ravintoloille jaettavaksi. Käytiin sitten viimeisenä päivänä Quick nimisessä hampparipaikassa eli paikallinen Hesburger. Nimensä mukaisesti ei ehkä niin quick ollut, nimittäin jonotettiin kassalle 30min ja sitten odotettiin hamppareita vielä 5min, joka ei kyllä enää tohon jonotusaikaan nähden ollut mitään! Oli ihan hyvää Giant-ateria jonka söin, hamppari ilman juustoa.

1 reissu Luxemburgiin

- Extempore reissu Luxemburgiin. Nimittäin lauantai aamuna lähdettiin ajamaan kohti Luxemburgia. Käytiin ensin tutustumassa Veianen Linnaan. Linna näytti ihan Tylypahkalta ja oli kyllä todella näyttävä ja iso pytinki. Seillä kierrettiin pari tuntia jonka jälkeen ajettiin vielä Luxemburgin keskustaan, jossa nähtiin Luxemburgin hienot jouluvalot vielä näin tammikuun puolella ja oli todella nätti paikka!

10 polaroid-kuvaa

- Mulla oli tavotteena saada otettua 10 hienoa polaroid kuvaa Belgiasta. Siitä hienosta en mene takuuseen. Loppujen lopuksi kuvia tuli ehkä otettua vähän pakon edessä, koska halusin käyttää kaikki 10 sinisellä reunalla olevaa kuvaa. Mutta ne jotka onnistui niin ovat todella kivoja muistoja! Ja vaikka ne jotka on vähän hätäsesti tai epäonnistuneet muuten vain niin muistoja, vaikka taiteelliselta osuudeltaan ei kovin mallisuorituksia. Mun pitää ehkä vielä hieman opetella ton polaroid kameran käyttöä, ettei tulisi niin paljoa huti kuvia...

246 valokuvaa

- Joo, valokuvia tuli kyllä otettua ja paljon! Siitä olin todella onnellinen, että sain otettua näin paljon kuvia ja että mua ei hoputettu tai oltu sillee: "Milla mitä sä kuvaat..." Koska joskus saattaa tälläsiäkin kommentteja kuulla, no ei kyllä kavereilta!

Monen monta ihanaa muistoa

- Siis oli kyllä aivan tajuttoman kiva reissu ja oon niin iloinen, että Roosa pääsi lähtemään mukaan! Ja niin kiitollinen, että Iiku ja Iikun porukat jakso majottaa ja pörrätä meidän kanssa niinkin monta päivää. Kun ei oikein tajuttu, että kun ostettiin lentoja, että tullaan yöpymään 4 yötä ja periaatteessa ollaan 6 täyttä päivää siellä. Mutta tällee jälkikäteen aateltuna, niin jos oltaisiin oltu vähemmän aikaa niin olisi ehkä ollut sellainen kiireen tuntu ja se lähtö olisi tullut aika äkkiä. Nyt ei ollut mitään kiirettä pyöriä kaupoissa ja nähdä paikkoja saati sitten lähteä Luxemburgiin! 

Kummatkin meistä Roosan kanssa lennettiin ensimmäistä kertaa kaverin kanssa, ilman omia vanhempia. Lennot ovatkin sitten omat tarinansa aivan erikseen! Nimittäin ei poikkeuksilta kyllä vältytty kummallakaan lennolla, ei meno eikä paluu. Oli kyllä jännää!

1 jäähyväiset

- Tämä kohta on aina se reissun perseestä olevin kohta. Meitsihän alko jo vähän pillittämään autossa matkalla lentokentälle, mutta jollain ihme keinolla sain itseni kasaan. No sitten siinä hyvästejä sanoessa tai no ennen niiden sanomista niin meitsihän itki jo vuolaasti ja oli ehkä hieman noloakin jopa, koska Roosa ja Iiku oli ihan peace. Onneksi Iikukin sitten alko vollottamaan niin en ollut ainoa herkkis. Mutta en varmaa ikinä tule tottumaan noihin hyvästien sanomisiin... Tulen itkemään maailman tappiin asti, mutta onneksi tieto siitä, että nähdään taas pian helpottaa ehkä hieman tunnelmaa! 

Tällainen postaus tällä kertaa! Mun mielestä meidän reissu onnistui paremmin kuin hyvin, vaikka mä olin vähän puolikuntoinen, lennot ei ehkä olleet ihan ajallaan tai normaaleja. Kiitos tuhannesti Iikulle ja Iikun perheelle, kun meidät jakso majottaa ja paasata. Oli kyllä sika kivaa ja toivottavasti Iiku tulee mahdollisimman pian Suomeen tai me mennään uudestaan Belgian päähän. Meidän porukka on kyllä elävä esimerkki siitä, että välimatkat ei kyllä tuhoa ystävyyssuhdetta tai ainakaan hyvää ystävyyssuhdetta. Ainakin musta tuntu, ihan kun oltais aloitettu keskustelu siitä, mihin viimeks jäätiin! Ja siitä viime live keskustelusta on viisi-kuusi kuukautta! 

Se olisi nyt sitten ens torstaihin.

~Moikka ja ens postaukseen~

Valokarnevaalit 2018

~Koulun penkillä saarnattiin,

Mut mä kirjotin pulpettiin,

Hei, älä koskaan ikinä muutu~

-Ollie - Villi Sydän-

Mooi!

Torstain postaus vain jäi tulematta, koska meitsi passitettiin töihin torstai illaksi. Joten meitsi päätti korjata tilanteen tällä sunnuntailla. Nimittäin mä kaipaan sitä tahtia, että tuli postaus torstaina sekä sunnuntaina. Mutta ainakaan tässä ykkös periodissa ei kyllä ollut yhtään ylimääristä aikaa. Nyt tulevalla viikolla mulla on virallinen tenttiviikko, vaikka tenttineitsyyden menetinkin jo tällä viikolla keskiviikkona. Tentti ei mennyt todellakaan hyvin, yliajattelu ei todellakaan toimi tenteissä! Nyt otan uuden lähestymistavan tenteissä ja en ala yliajattelemaan, koska teen itse itselleni hallaa sillä yliajattelulla... Sitten alkaakin uusi periodi. Todella outoa, että mulla on jo 8 viikkoa takana yliopisto elämää ja eka periodi on jo kohta ohi! 

Joululoma lähestyy, jee!

Tässä postauksessa kurkistetaan mun Linnanmäen valokarnevaalien kuvasaldoon...

Aloitetaas...

 - Käytiin Steffen kanssa keskiviikkona ihailemassa Linnanmäen valokarnevaalien valoloistoa. Porukkaa oli yllättävän paljon, vaikka oli keskiviikko eikä mikään avajais- tai päätöspäivä. Steffe ei ollut koskaan valokarnevaaleilla käynyt ja mäkin olen ollut viimeksi vuonna 2016 tyttöjen kanssa. 

 - Oma lempparini oli ehdottomasti Hurjakurun valaistus, mutta vahvalla kakkossijalla on tuttu ja turvallinen Vuoristoradan valaistus. Steffen lemppari oli kuulemma myös Hurjakurun valaistus. 

- Päämissiona oli siis käydä katsomassa valoja, ottaa kivoja kuvia ja käydä syömässä jotain herkkuja. Meitsi osti hattara ja sitä hattaraa saikin kyllä jonottaa pitkään. Mutta jonottaminen ei haitannut, kun sää oli juuri täydellinen. Ei satanut, tuullut tai ollut kylmä. 

 

- Valot olivat  hienommat kuin muistin ja tulihan niitä kuvia räpsittyä ihan riittävästi. Kerrankin jaksoin raahata myös polaroid kamerani mukaan, koska halusin hienon kuvan maailmanpyörästä hienoilla valoilla... Noh, onnistuiko ne? Lopputulokseksi muodostui kaksi kuvaa. Toisessa Rinkelin nimeksi muodostui Rinli ja toiseen kuvaan muodostui nimeksi inkel, että hyvin taas meni tämän ajoituksen kanssa. 

- Tällainen kuva saldo tältä vuodelta tuli koottua. Toivottavasti tykkäsit ja jos vaikka ensi vuodelle laittaisi tavoitteeksi käydä Linnanmäen Iik week:llä. Koska se on jäänyt kokonaan kokematta! 

Se olisi sitten ensi viikkoon! 

~Moikka ja ens postaukseen~

Tarinat muumimukien takaa

~En oo varma mistään,

Mut mä tarviin sut,

En oo varma riitänkö,

Mut yritän,

Vaik nää aallot veis mut täältä mennessään,

Löydän silti aina luokses sun~ 

-Kymppilinja - Aallot-

Mooi!

Tällä taas, pikkuisen myöhässä tällä kertaa. Kyllä sunnuntai meni jo ja postaus on erittäin myöhässä. Mutta suurien juttujen takia, ole aivan samperin sekaisin, erittäin itkuisa ja sunnuntai-ilta meni periaatteessa itkien ja etisen mun yliopistosta tullutta hyväksymiskirjettä... Joka olikin sitten vain Opintopolussa... Mä ihan paniikissa etsin kaikki laatikot ja sähköpostit, et onks sitä lähetetty mulle. No se olikin vain sähköinen PDF tiedosto. Eipä tullut postausta julkaistua, mutta mielummin myöhään kun ei milloinkaan! 

Torstaina 9.8.2018 vietettiin Muumin päivää. Jonka ansiosta aloin miettimään omaa muumimuki kokelmaani, joka on vuosien varrella kasvanut 30 muumimukin kokoelmaksi. Ja lähestulkoon jokaisella mukilla on oma tarinansa. Ajattelin jakaa niistä pari ja erityisesti oman tarinani 9.8.2018 keskiyöllä tapahtuneesta muumirynnäköstä.

 | 1. Rakkaus |

( 1996 - )

-  Rakkaus muki oli mun ensimmäinen kosketus muumimukeihin! Nimittäin äiti osti sen mulle ollessani ala-asteella ja olin todella, todella ihastunut yhteen luokkani poikaan. Äiti sitten kiusoitteli minua sillä ajatuksella, että mukin kyljessä halailee minä ja ihastukseni Muumipeikon ja Niiskuneidin sijasta. Eli tämä muki on jo noin 10 vuotta vanha eli se on ostettu 2008. Minä olin tällöin toisella luokalla. 

 | 2. Pikku Myy keltainen |

( 2008 - 2014 )

- Keltainen Pikku Myy muki oli mun ensimmäinen nimipäivä lahjaksi saatu muumimuki. Siitä lähtikin äitillä perinne, että joka nimipäivänä hän ostaa lahjaksi yhden muumimukin. Olen niin onnellinen ja kiitollinen, että äiti on aloittanut tämän perinteen! Aion itse jatkaa kyseistä perinnettä omille lapsilleni, jos 1. muumimukeja valmistetaan enää silloin 2. minulle siunaantuu lapsia. Koska sitäkään ei voi koskaan pitää itsestään selvänä asiana. 

Tämä kyseinen muki on minun aivan ehdoton lemppari, koska kyseessä on Pikku Myy ja rakastan tämän mukin väritystä! 

 | 3. Saippuakuplia |

( 2011 )

- Saippuakuplia oli aivan ehdoton lemppari mukini pienenä eli 12 vuotiaana, hups! Muistan, että kun sain tämän kyseisen mukin, niin halusin heti lähteä kauppaan äidin kanssa ostamaan mansikkamehua, jotta pääsisin juomaan uudesta mukistani. Äitihän sitten joutui lähtemään mun kanssa kauppaan ostamaan mansikkamehua, koska ei varmaan kestänyt mun kitinää siitä, että vesi tai kokis ei kyseisestä mukista kelvannut. 

 | 4. Talvimetsä |

( 2012 )

- Talvimetsä oli silloin ja on edelleen mun sekä äidin ihan lemppari talvisesonki muumimuki. Muistan kuinka istuin takkahuoneessa katsomassa telkkari, kun äiti astelee sisään ulko-ovesta. Oli siis jo ilta, joten äiti pyysi mut yläkertaan syömään iltapalaa ja hän ensiksi kauan pesi jotain ja sitten ihan pokkana kattoi minulle kyseisen muumimukin ja lautasen naamani eteen. Mulla on vieläkin sama ajatus kuin minulla oli silloin: "Miten voi ollakin näin suloinen muki". Muistan myös, kuinka äiti tokaisi, että poron selässä istuskelee ala-asteen parhaat kaverini. Joka oli todella hellyyttävä ajatus!

 | 5. Mymmelin äiti |

( 2012 - )

- Tämän Mymmelin äiti mukin olen saanut ehkä yhdeksännen tai kahdeksannen luokan lopussa eli nimppari lahjaksi jälleen kerran. Tämän mukin taustallahan on se, että mähän meinasin ostaa tämän. Mutta äiti joutui vaivihkaan kieltämään aikeeni, koska hän oli ostanut jo kyseisen mukin ja olisi ollut harmittava tilanne, että mukeja olisi ollut sitten kaksi. Vaikka ei se mua nykyään kylläkään haittaa, vaikka joitakin mukeja olisikin enemmän kuin yksi. Kuitenkin hauskin osuus tässä oli se, mitä tämän mukin mukana tulleessa kortissa luki! Kortissa nimittäin luki: "Sinulla tulee varmaan olemaan yhtä iso lapsikatras kuin Mymmelin äidillä♥︎" Jollain tavalla kyllä näen tossa itseni, mutta ehkä kylläkin 1-3 lapsen kanssa! 

 | 6. Pikku Myy punainen |

( 2015 - )

- Punaisen Pikku Myy mukin tarina on se, että hän on matkustanut lähes 1000km matkan Suomen halki mun syliin. Nimittäin sain tämän lahjaksi siitä, että pidin taloa pystyssä viikon, kun muu perhe oli moikkaamassa isovanhempia Lapissa! Minusta oli ja on edelleen erittäin liikuttavaa, että äiti osti tämän minulle Lapista asti, vaikka hän olisi voinut hakea sen lähimmästä Prismasta kotimatkalla. Muutenkin ei varmasti ole tullut huomatuksi niin Pikku Myy on paras! 

 | 7. Alkuperää kunnioittaen |

( 2017 - )

- Ekana varmasti kuvasta huomaa, että hetkonen mukeja on kaksi. Tai no oikeastaan kolme, mutta yksi niistä on pakattuna ja odottamassa omaa kotia. Ei, ei ollut alunperin tarkoitus kunnoittaa alkuperää kuitenkaan niin paljoa, että kolme mukia hamstraisin. Olin toivonut joululahjaksi 2017 kyseistä Alkuperää kunnioittaen muumimukia. Eli ensimmäinen muki tuli joululahjaksi äidiltä. Toinen tuli sitten synttärilahjaksi kummitädiltäni! Koska ei hän voinut tietää, että olin juuri saanut kyseisen mukin joululahjaksi, kun joulu ja mun synttärit on niin lähekkäin toisiaan. Kolmas muki sitten pamahti postissa kotiovelle. Nimittäin mun äiti oli kerännyt jotain leimoja yms? tarpeeksi, että hän sai lahjaksi kaksi muumimukia ja sai sitten valita muistaakseni setin 1. (Nuuskamuikkusen ja Nipsun) ja sitten setin 2. (Muumipeikko ja Tuutikki violetti) väliltä. No äiti kysyi multa ja mä päätin sitten setin 2. No mukit sitten saapuivat kotiin ja avaan paketin ihan innoissani, koska olin odottanut Tuutikki mukia ihan malttamattomana tilauksesta lähtien! Noh.. Avaan paketin ja näen ekaksi Muumipeikon ja sen jälkeen näen lapun, jossa lukee pahoittelut siitä, että Tuutikki muki oli päässyt loppumaan ja tilalle oli vaihdettu Alkuperää kunnioittaen muki. Hetken harmittelun jälkeen aloin ihastua ajatukseen siitä, että kerään kyseisestä Alkuperää kunnioittaen mukeista 6kpl setin. Keruu on edelleen työn alla! 

 | 8. Ystävyys |

( 2018 - )

- Jokainen, joka on mun kanssa käynyt Sokoksen, Iittalan, Prisman tai Stockmannin siinä muumi hyllyllä niin on saanut kuulla kuolausta Ystävyys astiasarjan 1 litran kaadinta kohtaan. Ja kun sain ennen kesää kuulla, että kesäkuussa julkaistaan vihdoin ja viimein Ystävyys sarjaan oma muki niin kuolaaminen alkoi. Mun oli vain pakko saada kyseisen muki! Heti kun sain kuulla, että mukeja on tullut myyntiin ainakin Prismaan niin arvaatkin jo kuka oli siellä Prismassa ostamassa kyseistä mukia. Jälkeenpäin vasta aloin katsoa, että kuva on ihan kuin Steffe ja minä. Kaikki hiusten väristä vaatteiden väritykseen ja ilmeeseen! Tämä on heittämällä mulle periaatteellisesti rakkain muki, vaikka tämä ei ole vanhin tai arvokkain. Muutenkin rakastan yli kaiken Ystävyys asitasarjan kaikkia tuotteita, niin kuin rakastan Seikkailu muuton, Esi-isän ja Alkuperää kunnioittaen astiasarjojen kaikkia tuotteita. 

| 9. Muumin päivä |

( 2018 ) 

- Mä olin odottamassa myynnin alkua Arabiastoren sivuilla kello 23:00 lähtien eli tuntia ennen koko muumiräjähdyksen ydintä. En todellakaan tiennyt mitä odottaa, mutta epäily siitä, että kaikki ei voi mennä kuin tanssi kasvoi minuutti minuutilta, kun kello alkoi lähentyä keskiyötä. Kello oli kaksi vaille keskiyön, jolloin kyseinen Muumin päivä erikoismuki tuli myyntiin. Ihan selvennykseksi siis Suomeen tuli siis verkkokauppaan myyntiin kello 00:00 9.82018 muumimuki, jota oli tarkoitus myydä vain yhden päivän ajan! Kuitenkin kyseiset mukit myytiin loppuun jo 11:45 kokonaan koko Suomesta!

Kello oli siis kaksi vaille keskiyön, kun tallustan tietokoneeni kanssa olkkariin ja sanon veljelleni, että voisiko hänkin mennä kyseiselle verkkosivulle ja näin saataisiin varmemmin ostettua kaksi mukia, yksi minulle ja yksi äidille. Äiti ei nimittäin enää tuohon aikaan ollut hereillä mukia metsästämässä. Veljeni meni ja kaksi minuuttia myöhemmin koko homma kaatuu! Päästiin kummatkin omilla laitteillamme eli minä koneella ja veljeni puhelimella jonottamaan mukejamme. Mullehan sillä koneella se jonotus paikka ei koskaan tuottanut tulosta, mutta veljeni puhelimella sain kaksi mukia ostoskoriin ja täytin erittäin tarkasti kaikki tiedot ja jatkoin toimituskulujen kartoituksen pariin... KUNNES! Koko homma jumittui. Toimituskulujen määrittäminen kesti 00:05- 00:45 asti. Tässä vaiheessa pelon sekaisin tuntein siitä, että menikö mun mukit nyt ihan sivusuun käskin veljeäni hakemaan hänen läppärinsä ja yritin päästä puhelimellani kyseiselle sivulle, mutta sivu vain kaatui ja kaatui. 00:45 pikkuveljeni toteaa minulle, että miksi en paina sinisellä olevaa nappia, että jatka maksutavan valintaan? No minähän paniikissa hakkasin näppäintä kuin pahemmassakin hädässä oleva ihminen. No mun tuurikseni toimituskulujen laskennassa oli mennyt jokin pieleen?! Mitä? Noh hetken venattuani ja toimituskulut sai sivustokin laskettua niin pääsin maksutavan valintaan yms. Olin siirtymässä maksamaan kunnes taas järjestelmä alkaa lagaamaan. Tässä vaiheessa olin jo varma, että on ihan jos ne kummatkin mukit tulee joskus kotiin asti. Pääsin ikuisuudelta tuntuneen ajan jälkeen maksamaan ja tilausvahvistus pamahti sähköpostiin 01:05. Tunnin show:n jälkeen tuntui ihmeeltä, että tililtä oli hävinnyt lähemmäs 65€ ja että tilausvahvistus makoili tyytyväisenä sähköpostissani. Nyt vain odottelemaan, että tuleeko mukeja vaiko ei... Vaikka suuresti vakuuteltiin, että kyllä maksaneille ja tilausvahvistuksen saaneille mukit lähetetään. Mutta tuon säädön jälkeen en kyllä voi olettaa että kaikki sujuisi kuin itsestään! 

Loppu hyvin, kaikki hyvin! Minä ja äiti jäämme odottelemaan mukejamme ♥︎

Tällainen postaus tällä kertaa. Pahoittelen viimeisen kohdan avautumista, mutta siinä oli koko stoori kaikessa kauneudessaan mitä tunnin aikana sattuikaan tapahtumaan. Tovottavasti tykkäsit ja se olisi sitten torstain postausta odotellessa, heippa!

~Moikka ja ens postaukseen~

Päivä Korkeasaaressa

~Vaik en tiedä susta paljoo,
Silti musta tuntuu et tää on niin järjetönt,
Et äts on järkeä,
Ku löydän itteni taas nuuhkimast sun paitaa,
Mietin oonks mä tullu hulluks vai,
Kuuluks tän olla tällaista~

-ABREU - Yhen elämän juttu-

Mooi!

Täällä tuttuun tapaan kirjoittaa ihan liian väsynyt tyttö, joka eilen metsästi ensiksi muumi päivän muumimukia ja sen jälkeen unta. Hyvä uutinen on se, että sain mukini ostettua todella todella pitkän odottelun jälkeen, kun toimituskulut lopettivat lagaamisensa. Tai toivottavasti muki saapuu perille, koska jotenkin jäi epävarma fiilis, vaikka tilausvahvistus napsahtikin sähköpostiin... Sormet ristissä ja saas nähdä kuinka kauan kestää toimituksessa. Huonompi homma oli unen kanssa. Nimittäin Harry Potteria tuli katsottua kolmeen asti, jonka jälkeen etsiskelin unta asmr:n avulla about tunnin, kunnes luovutin ja totesin, että tämä kuumuus saa riittää mulle! Ihmeen kaupalla nukahdin puoli viisi aamuyöstä.
Kuitenkin tänään haluaisin juuri sinulle jakaa about viikko sitten Korkeasaaressa räpsimiäni kuvia! Nimittäin meitsi meni aivan turistista, kamera lähes koko ajan silmien edessä ja keskittynyt ilme kasvoilla.

Aloitetaas...

- Hommahan oli niin, että yhtenä mun 2018 Bucket listan kohtana oli " Vie Steffe Korkeasaareen". Nimittäin herran omien sanojen mukaan hän ei ollut, joko koskaan käynyt Korkeasaaressa tai sitten oli niin pieni, ettei muista siitä mitään. Mehän sitten päätettiin ostaa Korkeasaaren verkkokaupasta ennakkoliput, jotka oli pari euroa halvemmat kuin porteilta ostettuna ja lähdimme Korkeasaareen. 

 - Itsehän olen käynyt useamman kerran pienenä Korkeasaaressa, mutta tällee vanhemmalla iällä ei ole kyllä tullut käytyä. Ainoat muistot lapsuuden Korkeasaari reissuista on kaksi pöllö pehmolelua, joista toinen oli mun Harry Potter leikeissä mun Hedwig. Samoin se, että mua "jahtasi" riikinkukko ja, että lokki vei pikkuveljeltäni jäätelön hänen kädestään. Joten olikin jo korkea aika kerätä uusia muistoja.

 - Ensimmäinen eläin joka kohdattiin niin oli mua pienenä "jahdannut" riikinkukko. Riikinkukot kyllä kuuluvat top 3 joukkoon Korkeasaaren asukeista. Käveltiin ekaksi kissalaaksoon, jossa oli todella hiljaista ja väsynyt tunnelma. Ensinnäkin kello oli neljän paikkeilla ja oli todella aurinkoinen ja lämmin päivä, joten ihan ymmärrettävää, että kaikki kissapedot olivat 1. varjossa ja 2. hyvin epäaktiivisia. Joten suunnattiin kahvilan kautta apinalinnaan, jossa meitä viihdytti monen yksilön sijaan vain yksi apina. Sillä muut istuskelivat varjossa sisätiloihin johtavilla luukuilla. Eipä se menoa haitannut!

 - Apinoiden jälkeen ennen karhulinnaan suuntaamista päädyttiin Steffen kanssa ihmettelemään kaikkia pihalla olevia aitauksia ja lintujen häkkejä. Korkeasaaren hassuimmat kaverukset taisivat olla tässä ylemmässä kuvassa esiintyvät mongolianvillihevoset. Mä en tiedä miksi, mutta mulla tulee tästä kuvasta aivan mieleen Heini ja Roosa. Mä voisin ihan hyvin kuvitella, että toinen yrittäisi näykkästä toisen jalasta palasen.

 - Steffe sano, että poseeraan mun asukuvissa samallailla kun tämä kameli... En tiedä oliko se kohteliaisuus vai ei, heh!

 - Aitauksilta päädyttiin karhulinnaan, jossa ei kyllä vipinää eikä vilskettä ollut, mutta toisen karhun seinää vasten makoilua ja toisen maan haistelua oli ihan leppoista katsoa. Sieltä sitten päädyttiinkin riikinkukkojen häkin luokse, jossa herrat vain makoilivat auringossa. Tämä yläpuolella oleva kuva oli ehkä ihan mun lemppari otos koko reissulta!

 - Mun suurin missio oli koko reissulle se, että näkisin lumileopardin. Joten palasimme vähän ennen kello 19 takaisin kissalaaksoon. Olimme jo Steffen kanssa ensimmäisellä kierroksella hyvin tarkkaan katsoneet kaikki ikkunat mistä kolmeen eri lumileopardien alueille näki. Mutta lumileopardeja ei näkynyt missään, kunnes viimeisellä ikkunalla, jolloin oli jo ihan luovuttamassa kunnes vieressäni seisova pariskunta alkaa tohkeissaan osoitella ja hihkua toisilleen. Lumileopardit olivat sitten päättäneet valita tietenkin varjoisimman ja syrjäisimmän nurkan koko häkissä, joka on toki loogisin vaihtoehto kuumalla säällä. Oon niin happy, että näin kyseiset kissaeläimet.

 - Saavuttiin Steffen kanssa amurintiikerien kohdalle juuri oikealla hetkellä, koska juuri silloin yksi kolmesta tiikeristä alkoi leikkimään vedessä pallollaan! Neljän aikaan niin lamaantuneista amurintiikereistä oli tullut pikkusen aktiivisempia ja touhukkaampia. Vaikka kuitenkin 2/3 tikrusta näytti kuitenkin siltä, miltä mun mood näyttää raksaan työpäivän jälkeen, mutta se ei haitannut yhtään! Ainakin pysyivät hyviä kuvia varten paikoillaan!

- Oli oikein onnistunut reissu eläinten, sään ja seuran puolesta! Kamerastakaan ei loppunut akku, vaikka vähän niin pelkäsin, koska en ollut kameraa ladannut ja kuvia tulikin räpsittyä todella paljon itseni että Steffen toimesta. Näin saatiin yksi muisto tälle kesälle ja yksi kohta pois mun 2018 Bucket listasta sekä Steffelle kokemus Korkeasaaresta. 
Toivottavasti tykkäsit eläimellisestä postauksesta, joka tällä kertaa painottui pääasiassa kuviin. 2018 Bucket listasta puheenollen 11 kohdasta on suoritettu jo tässä 8 kuukauden aikana 6 kohtaa. Eli hyvältä näyttää 2018 Bucket listan osalta! Toivottavasti sulla menee hyvin ja se olisi sitten sunnuntaihin.

~Moikka ja ens postaukseen~

Helpottunut

~Jättäisit kuvan kovasta ihmisestä,

Joka pelasi rakkaudesta,

Kaiun syvästä naurusta,

Joka sammui syttyessään~

-Mira Luoti - Ei Paniikkia-

Mooi!

Mä olen niin onnellinen, kiitollinen ja erityisen helpottunut! Nimittäin nyt on kaikki suurimmat stressitekijät poistettu stressilistalta. Tässä kahden viikon hiljaiselon aikana on tapahtunut vaikka ja mitä! Esimerkiksi tämä juuri kulunut viikko oli ehkä mun elämäni yksi parhaimmista viikoista, koska kaikki vain meni putkeen.

Aloitetaas...

- Hammaslääkäri -

- Aloitetaan ällöimmästä eli mulla oli 8.5. hammaslääkäri aika. Mua nimittäin oli särkenyt jo useamman viikon ajan mun alhaalle tuleviin viisauden hampaisiin ja mua vihloi ihan hirveästi kaikki kuuma, kylmä ja ihan muutenkin vain. Hammaslääkäri sitten kättelyssä totesi, että olet vuoden ajoissa. Hän oli nimittäin minulle kesällä 2016 sanonut että tule seuraavan kerran 2019 kesällä. Noh selitin tilanteen ja hän katsoi kaikki hampaani läpi ja totesi, että kaikki on muuten hyvin ja tässä on tätä aika (minulla oli siis 30 minuutin aika varattuna), niin revittäisiinkö toi sun vasemman puoleinen ylhäällä oleva viisauden hammas pois. Minä siinä kauhun vallassa vain mumisin jotain ja sitten se olikin jo ohi. Itseäni se repiminen ei sattunut mutta se sattui kun hän joutui hirveästi venyttämään suutani... Suu oli turta vain sen yhden päivän. Suosittelen jopa viisauden hampaiden repimistä, itselläni oli ainakin positiivinen kokemus! 

- Euroviisut -

- Jos et vietä tiennyt niin mähän olen katsonut euroviisut joka vuosi vuodesta 2005 alkaen. En itse henkilökohtaisesti uskonut Suomen pärjäävän, mutta en kyllä olisi koskaan voinut uskonut että Suomi jäisi toisiksi viimeiseksi... Itse tykkäsin Italian, Saksan ja Itävallan biiseistä. Jälkeenpäin olen kyllä tykästynyt myös Israelin biisiin. 

-Äitienpäivä -

- Äitienpäivä sujui oikein leppoisissa ja lukemisen täyteisissä merkeissä. Aamulla syötiin kakkua tuttuun tapaan koko perheen voimin. Itse olin ostanut äidille lahjaksi aprikoosin värisen muumimamma muumimukin, jota hän oli toivonut. Syötiin illalla grilliruokaa ja koko päivä tuli muuten oltua fysiikan, kemian ja biologian kirjojen parissa.

- Kesätyöpaikka -

- Siis kukaan ei osaa edes kuvitella minkälainen paine mulla on ollut siitä, että jos en saa kesätöitä. Kaikilla tuntui olevan jo jotain duunia ja mä vain lähettelin työpaikkoihin hakemuksia... Maanantaina mulle sitten viimeinen soitettiin ja mut pyydettiin haastatteluun! Mä en oo pitkään aikaan hyppinyt riemusta niin paljoa kuin silloin. Tiistaina mulla sitten oli haastattelu ja en osannut sanoa, että jääkö työpaikka saamatta vai ei. Onneksi perjantaina kuitenkin tuli soitto, jossa mulle kerrottiin, että pääsen töihin! Pitkään aikaan musta ei ollut tuntunut niin kiitolliselta kuin siinä hetkessä. Kiitos, että edes yhteen paikkaan kelpasin! 

- Lääketieteen pääsykoe -

- Tiistaina 15.5. tuli myös lähdettyä Tampereelle työhaastattelun jälkeen. Matkustimme Tampereelle Steffen kanssa junalla ja yövyimme Sokos Hotel Villassa, joka oli ihan Tampereen ylipiston ja juna-aseman vieressä. Itse tykkäsin hotellihuoneestamme erittäin paljon ja sänky oli ihanan pehmeä. Yö meni hyvin ja aamulla kello 6:30 oli herätys aamupalalle. Aamupala ei oikein maistunut siihen aikaan mutta oli väkisin syötävä, koska tiesin, että en pääsykokeissa tulisi kuitenkaan syömään vaikka eväät olisikin. Itse pääsykoe alkoi kello 9:00 ja olin siellä ihan loppuun asti eli kello 14:00. Koe ei ollut omasta mielestäni ylitsepääsemätön ja vähän aikaisemmalla valmistautumisella ja vähän useammalla fysiikan laskulla olisi voinut tulla todella hyvää jälkeä. Mutta tämän kertaisen suorituksen perusteella olen aika epävarma mahdollisuuksistani päästä sisään...

- Farmasian pääsykoe -

- Perjantaina 18.5. mulla oli taas pääsykokeet, mutta tällä kertaa vuorossa oli Farmasian pääsykokeet. Eli en yhteishaussa hakenut vain lääkikseen vaan hain lääkiksen lisäksi myös farmasialle. Farmasian pääsykokeet olivat Helsingissä ja koe alkoi 10:00. Farmasian pääsykoe on siis kaksi osainen ja kummatkin osat ovat 20 pisteet arvoisia. Eka osa oli kokeessa jaettavaan aineistoon perustuva 20 kysymyksen tiukka monivalinta setti. Toinen osa oli lukion kemiaan koskeva osuus, jossa oli 20 kemian tehtävää, pääosin laskuja. Kemia tuntui menevän hyvin, mutta se aineisto osuus ei tuntunutkaan niin helpolta kuin kemia... Eli senkin pääsykokeen suhteen on vähän epävarma fiilis sisään pääsemisestä. Nyt vain saa odotella noin kuukauden tuloksia. Saa nähdä jatkuuko mun onni ja pääsen opiskelemaan vai tuleeko välivuosi. Välivuosi ei ole ehdoton nou nou, mutta haluaisin todella kovasti vain suoraan opiskelemaan.

- Ylioppilas 2018 -

- Samana vähän sateen uhkaisena perjantaina 18.5. läiskäistiin myös Wilmaan tiedot siitä, että valmistuuko tänä keväänä lukiosta. Meitsihän valmistu ja ihan ok papereilla. Ne ei kyllä kerro mun osaamisesta lähestulkoon mitään, mutta kuitenkin olen iloinen, että valmistuin ja saan painaa lakin päähän 2.6.2018. Pitkä matematiikka oli todella lähellä parempaa arvosanaa samoin äidinkieli ja biologia, jota yritin korottaa syksyisestä tuloksesta. Olen kuitenkin iloinen, että näissä kaikissa kolmessa aineessa mulla nousi pisteet siitä, mitä ne olivat opettajien arvioiden mukaan. Nuo kolme jäi pikkuisen kaivelemaan, mutta äidinkielen saatan käydä korottamassa ensi keväällä samoin matikan jos oikein hulluksi rupean. Oon myös niin onnellinen, että kaikki mun rakkaat kaveritkin valmistuivat nyt! 

Kutsukortit ylioppilasjuhliini lähtevät huomenna matkaan ja huolien listalta saa yliviivata kohdat: tulokset, kengät ja kutsukortit. Kampaus on vieläkin kahden vaiheilla... Onneksi mulla on vielä vähän alle 2 viikkoa aikaa miettiä sitä kampausta vielä. 

Että tällaista mulla on sitten pääsyt sattumaan tässä kahden viikon aikana. Mulla onkin sitten tästä eteenpäin stressattavana ainoastaan nuo ylioppilasjuhlat. Suomeksi sanottuna mulla alkoi 18.5. kesäloma joka kestää kesäkuun puoleenväliin! Nautin!
 Nyt palaan kunnolla tänne blogin puolelle, vaikka mulla on kesällä vielä yhdet pääsykokeet, mutta niihin ei oikein voi valmistautua ja työt alkavat kesäkuun puolivälissä. Eli normaaliin tapaan postauksia alkaa taas tulemaan tasaiseen tahtiin kaksi kertaa viikossa, torstaisin ja sunnuntaisin. Toivottavasti tykkäsitte lueskella, mitä mulle tällä hetkellä kuuluu. Toivottavasti teillekin kuuluu hyvää! 

Onnea vielä kaikille kevään 2018 ylioppilaille!

~Moikka ja ens postaukseen~