lauantai 25. lokakuuta 2014

Parhaat kaverit

~Mä tunsin musiikin,
ja ilmassa heilutin sytkärii, ympärillä mun parhaita ystävii~
-Cheek ft. Sanni &VilleGalle - Flexaa-

Hello

Mulla itselläni on viis sellast tärkeintä kaveria, joista tuun pitää kiinni viimeiseen hengenvetooni asti! Mä luulin pari vuotta taaksepäin, että mul ei tuu enään ikin olee sellasii läheisii frendei, niinku mul oli ala-asteel ne selkeet "bestikset". Itseni mielest toi "bestis" juttu kuuluu ala-asteel, et luetellaan et: "tää ja tää o mun bestiksii mut sä et!" Joten mulla itselläni on viis sellast frendii joille voin kertoo kaiken (kyl mä kerron Aapollekki <3) ja ne jaksaa kuunnella (uskottelee ainaki, heh!) ja auttaa, jos o pahamieli tai jokin huonosti omasta mielestäni. 
Joten omistan tän postauksen täysin näille viidelle ihanukselle ja meidän parhaille (noloille) muistoille! 

Nää mun viis kullannuppua ovat Roosa, Iida-Maria, Venla, Heini & Aino <3

Aloitetaan nyt vaikka Roosasta, ku se o tollanen säätäjä, heh!
Mul o Roosan kans kertyny monia kymmeniä, jopa satoja tai tuhansia hyviä muistoja kahden vuoden aikana, kun oon tuntenut Roosan! Mä tutustuin Roosaan Fb:n kautta, silloin ku joku viel käytti sitä, heh! Se oli silloin 7lk:lla. Mä en olisi varmaan ikin tutustunut Roosan, jos Roosa ei olis ite tullut Fb:s juttelee silloin, ku 7lk oli alkanu. Mun eka vaikutelma silloin, ku näin Roosan ekaa kertaa koulus oli aika järkyttävä, heh! Mä olin sillee: "Noi o varmast sellasii, jotka leikkii viel kotii jossain leikkimökis" (Noilla tarkotin Roosaa ja Iikuu, heh!) Mutta olin todellakin väärässä! Roosa o tottakai muuttunut vuosien varrel, mut silti se o vielki tollanen lepsu ihastuttava tyttönen, joka jaksaa sekoilla mun kans! Meidän sekoiluista meijät o nimetty "pervokaksosiks", joka kuvaa aik hyvin mua ja Roosaa, harva uskoo, mutta totta se on! 
Parhaimpia muistoja:
Meil o niit paljon, joten o vaikee päättää mist alottais, mut heitän nyt tähän pari.
Ainon mökillä olo 2013 kesällä ja 2014 kesällä! Wow! Ne on kyl parhaimpii muistoi, ne kaks reissuu oikeest! Koska 4-5 päivää pelkästään frendien kans o oikeest jotain niin kivaa, ei sitä voi sanoin kuvailla, heh!
Kaikki meijän tanssitreeni kerrat! Ilman sun ideaa silloin 7lk niin olisin täl hetkel iha järkyttäväs kunnos. Kaikki ne naurut epäonnistumisist ja vihanpidot siit ,et meni pieleen o ollut iha ikimuistosii. Sit myös ne, ku ollaan ain venattu esitysten alkuu keväisin ja talvisin. Voi jeesus se yks kerta, ku venattiin varmaa 5 tuntii siel kulttuuritalol, heh! (Ens kuus taas varmaan venataan, joku tuhat vuot siel, heh)
Kauhuleffojen kattominen! Mä en olis varmaa ikin alkanu kattoo kauhuleffoi, jos Roosa ei olis ollu yht innoissaan niist, ku mä. Kaikki ne naurut siitä, ku mä oon kiljunu ku hullu ja kaikki ne säikähtämiset, ah <3 Me ollaan Roosan kans katottu niin paljon kauhuleffoi, et se o jo mul sellanen juttu, et jos haluun jonkun kans kattoo kauhuleffoi niin se o Roosa (Kyl Heini ja Aapokin o iha hyvii, mut ne ei tykkää...) Parhaat kerrat, ku ollaan katottu Roskan kanssa kauhuleffoi nii o ollut ne, ku katottiin Ihmistuhatjalkainen (The Human Centipede) ja siit se kakkososa myös. Niis leffois kumpikaan ei pelännyt(?) Mut ällöihän ne oli, mut se kakkososa oli niin huono ja surkee, et keksittiin siit Roosan kans niin hienoi inside läppii, et kukaan ei niin ymmärrä! Hahah, naurattaa vielki, kuinka paljon kikatettiin niil meijän hienoille inside läpille ja nää läpäthän ei koskaan kuole! (Roosa muistakkin se!) Toinen paras kauhuleffojen kattomis hetki oli silloin, ku katottiin viime lauantaina Roosan ja Heinin kans Paranormal Activity 2 ja 4 (kolmonen ei toiminu :( ) Eka leffa, jota mä oikeest pelkäsin sillee ihan kunnolla! Ja parast oli se, että Roosa ei pelkää kauhuleffoi, niin kerrankin joku leffa sai sen säikähtää ja kiljumaan iha huolel! Heheh, mä oon siit nii ilonen, et se pelkäs ees kerrankin (Oon vähän ilkee, sori Roosa :* )
Kaks ihanaa vuotta takana! Toivon et pysytää ystävin ain <3

Otetaas seuraavaks vaikkapa toi Iida-Maria:
Voi ei, mul on Iida-Mariankin kans nii paljon hyvii muistoi! Mut alotetaan sil, et miten tutustuin Iida-Mariaan eli Iikuun. Mul oli se sama käsitys Iikust, ku Roosastki aluks, ennen, ku en tuntenut kumpaakaan yhtään. No Roosa kerto Iikust sillon, ku puhuttiin FB:s niin halusin tietty tutstuu siihenkin, En kauheen hyvin muista, miten se sit mul ja Iikul aluks lähti käntiin se ystävystyminen, mut jotenkin varmaa sillee, että menin Iikun, Roosan, Pihlan ja Ainon mukaan, ku en halunnut olla enään siin porukas, jost mut oli syrjittiin pois ja Roosa oli pyytänyt, et tulisin heidän kanssaan joku välkkä. No siit me kai sit ihan perus Iikun kans tutustuttiin ja tässä ollaan, hyvii ystävii ja yks mu läheisimmist ystävist <3 Iiku ehk näyttää tosi hiljaselt ja ujolt, mut todellisuudes sitä se ei oo xD Se, jos joku o kunnon kikattaja ja Iida-Marian nauru o niin sulonen! Mä e vaa käsitä, miten jollakin voi olla niin sulonen nauru!
Parhaimpia muistoja:
Mul o Iida-Mariankin kans niin paljon hyvii muistoi et...
Valitsen nyt täst pari.
Kaikki meijän syvälliset keskustelut! Oikeest syvälliset keskustelut Iikun kans o iha parhait. Parhaiten o jäänyt mieleen se hieno syvällinen keskustelu Ainon synttärielt tän vuoden kesält, ennen ku lähettiin Ainon mökil seuraavan päivän. Me linnottauduttiin Ainon huoneeseen Iikun kans kahestaan ja mä istuin sellasel ihme tuolil ja Iiku siin sängyn reunal (tiiäette varmaa sellasel sängyn rungol, ku se patja otetaan siit pois) Sit me vaa siin juteltiin varmaa 1h-2h kaikest maan ja taivaan välilt (Pääpainon kyl oli aiheena pojat... heh! Perus tyttöjen aihe xD ) Mut muutenkin Iikul o nii hyvä puhuu, ku se yleensä ymmärtää ja osaa auttaa (En nyt tarkota, et Roosal, Venlal, Ainol tai Heinil olis huono puhuu)  ja mä tykkään yritää auttaa, jos jollain o huolii!
Toinen hyvä muisto on se, ku yleensä mennään Iikun kans samaa matkaa kotiin bussil. No sillon, ku oltiin Espoonlahes niin jäätiin koulundösäst ain sil ekal dösäril ja ain sillon 8lk:lla se piinaava kysymys: "Oliks hyvä päivä koulus?" (En ala avaamaan, mitä tolla meinattiin, heh! Nyt toi kuulosti pahalt, siis ei mitää xD) Ain yleensä mä kysyin sen Iikult ja sit Iiku kerto, sit se kysy mult ja mä kerroin. Oikeest mul o tavallaan ikävä niit keskusteluit, mut nykyään ton kyssän voi vaan esittää Iikul, eikä mulle, heh! Sit viel yks, joka myös liittyy dösäril olemiseen. Iiku inhos tätä ihan koko sydämestää varmaan, heh! Kun mä aina sillon yhes vaihees, ku jäätiin taas dösäst koulun jälkeen niin mä aina ennen, ku se dösä tuli niin silitin tai sille jännäst Iikun poskee (Iikun posket o nii sileet!) ja Iiku vihas sitä aina, ku mä tein sitä, heh! Mut ku se oli sellanen perinne jo sillon nii ei voinut olla tekemät sitä, paitsi nykyään... Vois kyl taas ottaa sen käyttöön, varo vaan Iiku ;)
Mahtavat kaks vuot myös sun kans oon saanut viettää ja niin oikeest toivon, et säilytää ystävin ikuisuuksiin asti <3

Seuraavaks kolmas mulle rakkaimiist kavereist ylä-aste ajalt, Aino;
Ainonkin kans o niin paljon separi muistoi, et huhhuh! Mut tutustuin Ainoonkin siis Roosan kaut, ku Roosa liikku sillon koulun alust lähtien Iikun, Ainon ja Pihlan kans niin mä sit liityin siihen porukkaan nii Ainokin tuli tutuks. Ainost vois luulla, et se o sellanen rauhallinen manga tyttö, joka ei ikinä tekis mitään pahaa tai sanois mitään epäsoveliasta. No sekin o iha täyt puppua. Kyl siis Aino on manga tyttö henkeen ja vereen (Ainon huone *-*), mut Aino oikeest osaa räväyttää! Se on yks meist ihan selkeest, häröyden suhteen, heh! Aino on meijän porukast se, joka o ain yleisimmin kipee, eli sillon mä istun koulus yksin... Joo siis me ain istutaan sillee, et Iiku ja Roska, ja sit meitsi ja Aino. Mä rakastan Ainos sitä sen hupsua tyhmyyttä, kosk se ei ikinä muista mitään (joskus vähä ärsyttävää, mut ei se haittaa!) Se siis ei ikin muista mitään sanakokeit tai pistareit tai esim mun kuviskansiota, hahah! Mut silti se o niin rakas, vaik se o vähä hupsu.
Parhaimpia muistoja:
Niiden mökillä oleminen! Siis sama, ku Roosal, 2013 kesä ja 2014 kesä, jolloin Iikukin oli siel<3 Kaikki ne meikkaamiset silloin 2013 kesäl, ku oltiin siel, futsiken peluu, Kauna 2, uiminen, Ideapark ja kaikki! Samoin 2014 kesäl, uiminen, Tuuri, "älä naura"-haaste, Skype (vaik Aino ei siin kyl kauheest ollu, mut välil!) Noi hetket o jäänyt ihan parhaimpin mieleen sielt! Toivottavast ens kesänkin viel ainakin päästäis teijän mökil ja saatais sepaa ;)
Ainon konffis. Se on ollut ehk parhaimpia hetkiä, mis ollaan oltu minä, Roosa, Iiku ja Aino kaikki koos! Ne kaikki hauskat kuvat ja kaikki! Aino oli niin nättinä ja paisto aurinko sekä oli lämmin! Se päivä on jäänyt tosi hyvin mieleen ja jos vain voisin niin kelaisin mielelläni siihen päivään takaisin ja kokisin kaiken uudestaan, koska miten voi yhteen päivään vaan mahuttaa kaikki tunne tilat, oikeest! (Onneks Aino, et nähnyt sillon sitä mu aamust kohtaust, ku olin ihan raivon, heh!) Ja muutenkin kelaisin siihen päivään sen takia takaisin, koska me ei hirveemmin nähä enään niinku vapaa-ajalla kaikki neljä yhes! Aina se on sillee, että jollakin o jotain menoo tai jopa kahel o jotaa menoo.
Kaikki yökylät/juhlat Ainol. Aikast usein, ku mennään yöks jollekkin niin mennään yleensä Ainolle, heh! Ekaa kertaa me mentii Ainol yöks nii oli varmaa sen jälkee ku oltii tunnettu viikko 7lk, heh! Me katottiin Titanic ja yritin leikkii itkevää, koska must oli noloo, et Iiku ja Roosa itki, nii yritin itekki sit itkee, et en erotu porukast, mut nytku miettii niin ei Aino itkeny, et miks vitus mä sit yritin feikist itkee, ku en olis ollu ainoo, joka ei olis itkeny, heh! Tyhmä minä, heh!
 Sie Aino oot mulle niin niin tärkeeks tullu kahen vuoden aikan, et en osaa todellakaa enää elää ilman sua <3

Seuraavaks neljäs murmeli mun luokalt, nimittäin Venla:
Venlan kans meil o hyvii muistoi Wapist ja FB:st sekä yhen kerran ollaan kahen vuoden aikan nähty vapaa-ajal. Se o kyl aik ihmeellist, et ei olla nähty, ku vaa kerran vapaa-ajal ja tietty koulus joka ihana arkipäivä. Mä en ees muista, miten me tutustuttiin Venlan kans, mut varmaan Venla sosiaalisena ihmisenä tuli puhuu mulle FB:s, ku mä oon näköjään ollu nii avuton enkä oo ite menny puhuu kellekkää, heh! Mut kumminkin ollaa tutustuttu FB:n kaut ja sitä kaut tultu tosi hyviks ystäviks, vaik ei koulus ees liikuta mitenkää erikoisemmin yhes. Mä rakastan Venlan huumorii ja sitä et se osaa olla niin oma ittensä Wapis, heh!
Parhaimpia muistoja:
Yks parhaimmist o se, mitä itse Venla ei muista, heh! Elikkäs tää oli joskus kesälomal ja kello oli jotain kaks-kolme yöl. No olin just kait menos nukkuu ja chatin laatu oli kyl niin hyvä, et ei mitää rajaa. Muistan, ku nauroin yksin tääl mu huonees pimees, ku yks sepas jotaa omaa. Mä sit sanoin siin chatis jotain, et meen just nukkuu, no Venla kommentoi takas, et ei viel! Sit olin jotaa et, mun on pakko mennä nukkuu ku väsyttää. Sit tuli pitkä hiljasuus (Sen muistan niin hyvin ja pelästyin, et se suuttu), no eihän se tietenkää suuttunut vaa sit tuli pitkän odottelun jälkeen viesti jossa luki: "Vitun kirkas vauva", vitsi mä hajosin tollon tolle ja kyl mä nytki hajosin iha huolel, haha! Ja minä tietenkin luovana laitoin takas: "Vitun valaistunut mummo". Mä e tiiä, mitä hauskaa nois oli mut ne o jäänyt mieleen, heh!
Yks parhaist o myös se, ku olin Venlal yöt vappun. Tulin Venlal Venlan tallin jälkeen. No me sit säädettiin siin jotaa? Ja Venla esitteli koko kämpän ja esitteli myös hänen kuperkeikka taitojaan, heh! (Huom: pyyhe päässään) Sit me katottiin tv:st ainaki Tartu Mikkiin, sitä ohjelmaa ja jotaa leffaa? Kunnes alettii kattoo, jotain vanhoi kuvii Venlast ja kuunneltiin koneelt, jotaa iha random musaa, heh! Sit oltii Skypeski, jossaa vaihees Aapon ja Kallen kans. Ja ihan paras hetki oli varmaa se, ku lähettii kolmen aikaan yöl säätää ulos jotaa omaa, kierrettiin piha ympäri ja mentii takas sisäl, ku oli nii kylmä, heh!
Venla säkin oot mulle niin tärkeeks tullu! Toivon, et pysytään kaverein yläasteen jälkeenki!

Viimeiseksi mut ei todellakaan vähaiseksi Heini:
Mul on Heinin kans oikeest yli tuhat hyvää muistoa, mut myös varmaan satoja huonoja muistoja, mut niintä huonoja ei muistella! Heinin oon tuntenut yli 11 vuotta. Se on paljon, kosk ollaan edelleen läheisii ystävii! Mä muistan vieläkin, ku eillisen, sen päivän ku näin Heinin ekaa kertaa. Heini muutti siis mun vanhan bestiksen kämppään ja olin siit aluks pikkusen vihanen, koska olin joutunut luopumaan mun bestiksest, ku ne oli muuttanut pois. Mut onneks tilal tuli jotaan viel parempaa! Mut siis muistan vielki sen keväisen päivän, ku ahkera pikkuruinen Milla halusi pesä pyöränsä. No tietenkin ekologisesti eli lumella, hah! No mä menin hakee, sitä lunta sitten meijän leikkipaikalt jost näkee Heinin pihal. Mä sillon vaan vilkasin, et onks siin pihal joku, no siin seiso sellanen pikkutyttö jol oli vaaleenruskeet hiukset ja vaaleenpunanen paita sekä vaaleenpunaset lökärit. Ja se pikkutyttö tujotti minua ja heilutteli lehteä kädessään. No mie en sen koommin kiinnittänyt tyttöseen huomiota vaan otti lumen ja meni pihalleni pesemään "kaunista" pyörääni. No se pikkutyttö naapuri pihal ei jättänyt meitsii rauhaan (Ei kyllä pikkuruista Millaa haitannut, että toinen pikkutyttö oli kiinnostunut Millan tekemisistä) vaan tuli puskan taakse kattomaan mitä tein. Heini sitten seisoskeli siin sen aikaa, kun pesin lumella pyörääni, heti kun tuli valmista niin lähin sit ajelee sil pyöräl ja siin kohtaa Heini avasi suunsa, kun poistuin pihaltani. "Moi" Heini sanahti ja mä vastasin myös heti "Moi" ja sit yhtäkkii Heini haki jostaa pyörän ja alettii pyöräilee ja oltiin jo seuraavan päivän ihan parhaimmat kaverit, heh! Lapsena oli helppoo tää tutustuminen (Y)
Ollaan Heinin kans muututtu vuosien varrella niin paljon, mut kumpikin o jaksanut toisen ärsyttävyydet ja kaikki! Mä en kyl periaattees tajuu, miten Heini o kestänyt mua sillon pienen, ku määräsin kaiken, mä vaa ain päätin kaiken ja en antanut muiden sanoa vastaan mitään, onneks oon päässyt siit eroon!
Parhaimpia muistoja:
Mul on Hönön kans niin paljon lapsuusmuistoi joista saatte lukee, jossakin postauksessa, jota oon suunnitellut, heh! Mut yritän nyt kertoo pari hauskaa muistoo, jotka o parhaiten jääneet mieleen vuosien varrelt.
Sisko leikki. Se on oikeest jääny mul niin hyvin mieleen, yhtä hyvin, ku Salamaa leikki Heinin kans! Meil o pienen mielikuvitus o ollu todella hyvä! Mut kerron ny vähän tost sisko leikist. Se alko siit, et mä keksin, et mul o mua vuos vanhempi sisko nimeltä Caila, heh! Siis selitin täst Heinille meijän taloyhtiön talkoissa. Sit Heini sano takas, et hänelki o vuos vanhempi sisko nimeltä Sheila. Yhtäkkii meil oli vuoden nuoremmat pikkisiskot Cesilia (Cesku) ja Heinillä Karoliina (Karo) ja sit tuli kaks vuot vanhemmat siskot Anna ja Heinil Kristiina. Sit alko tulee jostaa iha puskist kaiken ikäsii siskoi ja se meni iha yli, heh! Mul oli noiden kolmen lisäks viel Janita, Meeri, Sampo ja Aapo (E ees muista mitää ikä järjestyksii enää) ja Heinil oli noiden lisäks viel Jutta ja Oliver, ei ees muistettu muit, vaik niit oli viel pari, heh! Me raahattiin niit kouluun ja tehtii niil papreist vaatteit, siis ne itse siskot oli paperist ja pahvist tehtyi (pää, kädet ja jalat oli pahvist, ruumis oli niinku paperist). Ja ain yks paperi määritti, kui vanha oli kyseinen sisko/veli! Pisimmät tais olla, jopa kuus A4 pitust paperii ja ite ei ees oltu nii pitkii, heh! Toi oli yks parhaimmist leikist, mut se sit kuihtu kasaan niiden määrän takii varmaanki aiklail ja niiden vaatteiden vaihtamisen suhtee, heh!
Yks parhaimmist muistoist nyt lähiaikoin o ollut kaikki meijän IG kuvien otto reissut. Me ollaan, mitä mielenkiintosimmis paikois oltu ottamas kuvii, jossaan joki tunnelis, kivikossa, jossaa puskassa jne. Oikeest ne o kyl iha parhait, ku yritetää ottaa kuvii ja ain se jost otetaa kuvii nii o sillee: EI KÄY! ja sit se kuvaaja o ain iha turhautunu ja ei anna poistaa niit oikeest hyvii kuvii (siis Heinil on kaikki kuvat ain hyvii kuvii, mul o kaikki iha räjähtäneit), voi noit meijän reissui! Toivottavast niit tulee viel paljon lisää, muista Hönö tää ;)
Oon saanut viettää sun kans kaikki nää mahtavat 11 vuotta, vaikka ei olla ain oltu väleis tai missään yhteydes, nii silti oot ollu mul ain rakkain kaveri! En vois mistään hinnast luopuu susta! Ja meil o niin paljon muistoi, et niitäkään ei voi unohtaa, teijän mökil olo (keskimmäinen kuva), ripari (oikee yläkulma ja vasen yläkulma), ig kuvien ottaminen (vasen alakulma), konffis (keskel alhaal) ja jillaaminen ulkon tai sisäl (ylhääl keskel, oikeel keskel, vasemmal keskel ja oikeel alhlakulma)

Mä rakastan teit kaikkii viittä koko sydämestäni todella paljon ja toivon, et tän postauksen jälkeen se ei oo teillekkää ihme!
Toivottavasti tykkäsitte täst postaukset :)

Ens postaukseen ja moikka!

sunnuntai 19. lokakuuta 2014

~Nouset ylös voittajana~

~Et suuta auki saa,
jäät sivuun katsomaan,
kun maailma huutaa hulluuttaan.
Mut jos huudat lujempaa,
saat äänes kuulumaan,
ja voimaa päivään seuraavaan.~
-Haloo Helsinki - Kiitos Ei Ole Kirosana-

Mooi
Syysloma loppuu tänään ja huomen olis niinku kouluun meno... Jippii... No onneks alkaa vast 11 ja pääsee jo pois 12.45, jes! Mut itelleni olis kyl kelvannu viel ainaki pari päivää lomaa, mut ei voi midää. Mu loma oli mahtava! Mul ei varmaa oo ikin ollu syysloma 1. näin toiminnantäyteinen 2. näin hauska! Mul oli syysloma periaattees keskiviikost nyt sunnuntaihin. Keskiviikkon oli siis täksvärkki, mut mä käytin sen päivän Aapon kans oleskeluun, ku siivoomiseen tai muuhun "työhön". Torstaina vietin aikaani Roosan, Kallen ja Aapon kans, perjantaina olin jälleen Aapon kans. Lauantain tuhlasin Roosan ja Heinin kans oleskeluun, heh! Käytiin eka Starbucksis ja sit tultii meil ja katottiin koko ilta leffoja, Paranormal Activity 2 ja Paranormal Activity 4. En oo ikin pelännyt mitää kauhuleffaa niin paljon, ku noit kaht, heh! Tänään oli sit vaa treenit, jois saatii Roosan kans tietää meijän tanssiesityksen biisi ja koreografia, joka ainakin järkytti mut ja sai mut tosi vittuuntuneeks... Mutta ei voi mitään, pitää elää tämänkin pettymyksen kans. Mutta mennäänpä siihen viralliseen aiheeseen...
Mä oon taas shoppaillut vaik lupasin ittelleni periaattees, että en ostais mitään Hullujen Päivien jälkeen, (ostos täs postaukses) mutta mites kävikään... Taas o tullu kumminkin shoppailtuu, joten näytänpä ne sit nyt täs postaukses!


 Iphone kuoret: Teknikmagasinet ja 7.95€

Luomiväri (sävy: A83?): Stockmann, M*A*C ja 18.50€ (Ainoa ostokseni Hulluilt Päivilt, eikä ees ollut Hullujen Päivien mikää tarjoustuote)


Kengät: Vans ja 85.00€

 Sormus: Ginatricot ja 5.95€

 "Iso" villapaita: Ginatricot ja 19.95€

Tuubihuivi: Ginatricot ja 9.95€

&

Kangaskassi: Lamina ja 10.00€
Sukat; Carlings ja 4.95€/kpl mutta 3x oli 9.95€
Farkut (Plenty, Black): Carlings ja 49.95€
Farkut (Plenty, Light Sky): Carlings ja 49.95€

Ens postaukseen ja moikka!

maanantai 13. lokakuuta 2014

~Jotain uutta~

~Marraskuun viima vasten puhaltaa,
Helsingin kadut tulvii roskaa.
Mulla on kylmä ja sen kyllä huomaat,
mutta et tarjoo sun takkia.~
-Sanni - Me ei olla enään me-

Moi
Tänään täs tulee mun ensimmäinen ja varmaan viimeinen avautumis postaus. 
Aiheena on se, että jos mietin nyt tasan vuoden taaksepäin niin istuisin, joko ala-asteella vittuuntuneena, bussissa, junassa, kotona sängyllä itkemässä tai koneella surumusaa (^^) kuuntelemassa. Eli noin tasan vuosi sitten koulussani tajuttiin se, että siellä on sisäilma ongelmia ja sitä, mitä kukaan ei haluisin omaan kouluunsa eli hometta! Vuosi sitten mulla todettiin lievä altistuminen homeelle ja kaverilleni Roosalle määrättiin, jopa sen homeen takia hetkellinen astmapiippu. Ja silti mä olisin niin halunnut jäädä sinne homeiseen kouluun! Koska mä en missään nimessä halunnut sinne minne meijät sit tietenkin kuvisluokkana pistettiin, toisen kuvisluokan kanssa ainoastaan! Meijät nimittäin laitettiin takas ala-asteel... Se oli kova paikka! Se oli aik kova paikka siks, koska mä ainakin henkilökohtasesti olin luullut, että pääsin ala-asteelt yläasteel ihan normaalisit, mutta ei! Kaikki kouluni silloiset 8-luokkalaiset ja nykyiset 9-luokkalaiset laitettiinkin ala-asteille! Toiset toiseen paikkaan ja toiset toiseen. No mua sillon ketutti ehk enemmän se paikka, mutta ne säännöt oli kyl myös kauheet! Siis meil oli samat säännöt, ku niil 1lk-6lk olevil kakroil (En nyt dissaa mut silti!) Pahimmat säännöt taisivat olla ne, että kengät piti ottaa pois ja toinen oli se, että piti olla kaikki välkät ulkona tietyllä katos alueella. Ei, ei kukaan kapinoinut... En muista kauheesti, mut me oltiin Roosan, Iikun ja Ainon kans kunnon badassei ja piilouduttiin joko Rastaalan koulun yläkerran invavessaan tai sit alakerran vessoihin. 

Tää kuva on otettu juuri silloin, ku meille kerrottiin, että meijän koulu o homeessa.
 Niinku myös kuvas huomaa siin on päänsärystä kärsivä Roosa ja ikkuna auki, kosk tuol oli tosi vaikee hegittää, mä muitan sen, ku yskin ja päähä sattu iha tajuttomasti!

 Sieltä ala-asteelta välkältä hyisessä kylmyydessä! Älkää unohtako Maijan totista ilmettä taustalla, heh!

No marraskuussa esille nousi mahdollisuus päästä neljän erikoulun ravaamisesta eroon. Siis yks yläaste oli hajotettu neljään eri pisteeseen, (Tällä hienolla "eri pisteisiin" käsittellä opet puhu aina koulussa meille) joka oli varmasti opettajille rankkaa, ku piti ravata neljän eri koulun välillä. Joten esille tuli mahdollisuus siitä, että päästäisiin yhteen kouluun kaikki luokka-asteet ja opettajat. Mä en oo varmaan ikinä eläessäni rukoillut niin paljon, ku sillon, että päästäsi koko koulu taas samaan kouluun. Yks syist oli se, että mä en todellakaan halunnut enää sekunnikskaan jäädä sinne ala-asteelle! No siitäkin sitten käytiin hirveetä ns. sotaa, että pääseekö koko koulu yhteen ja samaan paikkaan eli Espoonlahteen! Tietenkin vähän jännityksen kohottamiseks vanhemmat halusivat nostaa kantansa esiin eli he olisivat halunneet asioiden jatkuvan tällee, miten ne oli! Siis en tarkota kaikkia vanhempia, mutta tietyn luokka-asteen vanhemmat oli sitä mieltä, että koulu matkasta tulee liian pitkä, vaikka koululta menisi bussi suoraan Espoonlahden koulun pihaan! Jännitys sitten siitä asiasta jatkui joulukuun puolelle, jolloin saatiin vihdoin tietää vähän ennen joulujuhla päivää, että päästään  koko koulu Espoonlahteen evakko kouluun! Mähän olin asiasta enemmän, ku ilonen, samoin Roosa ja Iikuki ja varmast monet muutki, koska hei kuka haluis enää yläasteelt siirtyy ala-asteel? Mä e ainkaa!

Tää kuva on otettu meijän hienosta evakko kässän luokasta 8lk;n syksynä. Meillä siis oli kässän luokka meijän hienossa teknisentyön talossa, jossain teknisen "metalliluokassa", jonka meijän kässän ope somisti meille oppilaille kässän luokaksi niiden kaikkien koneiden ja naulojen keskelle! Kuvassa näette ihastuttavan Maijan pinkeissä hiuksissaan sinä päivänä, jolloin saimme tietää sen, että pääsisimme koko koulu Espoonlahteen evakkoon! 

Tuli joulu ja uus vuos, jonka olin Thaimaassa ja sen jälkeen koulu alkoikin Espoonlahdessa! Mul ei oo mitään huonoo sanottavaa Espoonlahes olost, mä oon tykänny ja tykkään edelleen.
Koulu kumminkin loppui 8-luokan suhteen toukokuun viimeisenä päivänä ja olimme tietoisia siitä, että koulu jatkuisi syksyllävielä Espoonlahdessa, ainakin hetken...


~Ennen kesälomaa~
 Nyt se hetki onki sit jo menny... 
Enään on yks päivä jäljellä ja se on huominen Espoonlahdessa, jossa ollaan nyt vietetty tätä syyslukukauden alkua. Mä oon yks niist oppilaist, joka puoliks on aivan ahdistunut uudesta konttikoulusta (Siis periaatteessa taas uus evakkokoulu, mutta vanhan koulun kentällä) Se uus koulu on aik jännän näköinen ulkoa ja näyttää tosi sokkeloiselta verrattuna Espoonlahden helppoihin käytäviin. Oikeestaan mä en sinäänsä tiiä, mikä mua siin uudes koulus sit ahistaa/pelottaa. Jotenki mua ärsyttää se koulumatka, No se lyhenee ja pääsen yhdellä bussilla, niin mä en tajua, miten se voi ärsyttää niin paljon, vaikka se on se sama vanha koulureitti, mitä oon kulkenut sillon, ku olin 7 luokalla siel homekoulus ja sama reitti, mitä oon kulkenut koko 8lk ja 9lk ajan, ku oon mennyt dösäril oottamaan koulun bussia. En siis periaatteessa ymmärrä itseäni, että mikä on se suurin ongelma? Ei Aapokaan kylläkään ymmärrä, eikä oikeestaan kukaa muukaa, heh! Olis kyl jotenki ehk hyvä, et mä ite ymmärtäisin itseeni, mutta nyt se on näköjään yllättävän vaikeaa. Voi myös tää "vaikeelt" tuntuminen johtuu siit, että joutuu taas totuttelee uuteen, ku on just tottunut tähän, niin jotenki taas revitään pois siitä tutusta ja niin sanotusti turvallisesta. 
En kyllä sinäänsä halua valittaa, mutta mua häiritsee siinä joku asia jota en itsekkään vielä tiedosta. Pelkään varmaan tavallaan sitä, että vanha taas toistuu, mutta onko se ees mahollista, että niihin kontteihin tulee hometta, heh! Sitä en tiiä, mutta tuskinpa. 

~Tämän vuoden syksyltä~
Yks asia ainakin tässä helpottuu, ei tarvitse enään selittää tätä, kun joku kysyy "Missä koulussa sä olet?" Vastaus: "Mä olen niinku alunperin täs koulus, mutta olen täl hetkel evakossa täällä, koska alkuperäinen kouluni on homeessa ja siellä ei voi olla jne." Koska joka kerta, kun olen itse selittänyt tuon saman laulun jollekkin, niin se sanoo: "Aa okei" mut ilme on sellainen *Saisiko saman suomeksi, kiitos?!* Joten jotenkinha nää asiat helpottuu. Ehkä ei vain kannatta tottua asioihin vaan pitäisi antaa asioiden edetä omalla painollaan. 
Nyt, ku tätä kirjotti niin tuli itelle ainaki, jotenki helpottuneempi fiilis ja ehk se uus koulu ei oo nii kauhee, mut ite olis kyl jäänyt koko loppu 9 luokan ajaks sinne Espoonlahteen, enkä olis lähtenyt muuttamaan asioita kesken vuoden, vaikka kuinka muutto tapahtuukin lomalla, jolloin kukaan muu, ku opettajat oo koulus, mut kumminkin.
En haluis, et kukaan joutuis kokee sitä, että oma koulu on homeessa. Sen takia haluisin kovasti, että kouluist pidettäis parempaa huolt, et ei leikittäis oppilaiden, opettajien ja muun henkilökunnan terveydel...

~Tämän vuoden syksyltä~
Mä toivon, et tykkäätte tälläsest avatumis/ mun ajatusten purkamis postauksest? Mä en tiiä teenkö enään ikinä tälläsii tai sit teen, mut se on puoliks teistä mun stalkkaajista ja vähän ittestäni kii. Jotenkin täst aiheest oli vaan helppo kirjottaa, ku itelle tää on tapahtunut. Mutta itse uskon siihen, että kaikkee pitää kokeilla, niin tulihan tällänenkin postaus sit koettuu. Toivon, et joku ees jakso lukee ja nyt varmaan sit ens viikkoon tai sit, jos nyt ku alkaa syysloma niin jotaa väsään niin postaust saattaa ilmestyy, mutta nyt...

Moikka ja ens postaukseen!

perjantai 10. lokakuuta 2014

WhatsApp:n liika käyttäjät...

~ Niin erilaiset yhdessä ollaan,
mut mun elämässä riittää kun oot tässä.~
-Robin - Erilaiset-


Hello
Taas on viikko vierähtäny ja täs ollaan, Tän viikon postauksen aiheena olisi haaste, joka o varmaa aik tuttu monel, joka kattoo vlogei Youtubesta. No mutta tää ei oo ihan perinteisel taval tehty haaste. Tää on ensinnäkin kuvilla toteutettu ja vähän erilailla periaatteella ku perinteisesti. Elikkäs värväsin Roosan tänne yks päivä töiden jälkeen ja lopputuloksen oli hillitöntä naurua sekä häpeän fiiliksiä, heh! Elikkäs haasteena oli Emoji-haaste ja me sit tehtiin itse haaste vähän omalaatusemmilla "säännöillä". No meijän "säännöt" meni näin, että kummatkin valitsi 5 emojii, jota esittää toiselle. Mutta tehtiin niin, että vuorotellet otettiin yks emoji ja tehtiin tietty ilme, joka kuvasti sitä emojii ja otettiin sit kuva, vasta sen jälkeen näytettiin kaverille. Sit kaverin piti arvata mist emojist oli kyse. 
Aloitetaas...

Niinku mainitsinkin eli tein tän haasteen Roosan kans, heh!

Roosa siis aloitti ilmeilyn ja mä olin eka arvausvuorossa:
~Viheltäjä~ 
(nimitykset mu oma keksimii)
Roosa totetutti ilmeen niin hyvin, että arvasin tietenkin, että kyse oli juuri tuosta emojista, heh!
Elikkäs 1 piste Millalle

Mun vuoro...
HÄPEÄMINEN
~Retardi nauru~
Roosakin oli niin pro, et sekin arvas heti mist emojist oli kyse, toi kuva o kyl ehk hotein, mikä must o otettu aikoihin!
1 piste Roosalle

Rosbaliinin vuoro:
~Huulet~
No eihän tost voi olla arvaamat, hehhehhee!
Meitsi vei taas pisteen

Miun vuoro:
~Apina~
(Mul tulee täst mieleen niin Aapo... heh!)
No eiköhän Roosa tänkin arvannut, nää alku emojit oli vähä helpompii...
Roosa sai siis taas 1 pisteen

Rosban vuoro:
~"Ootko tosissas"-emoji~
Roosa kuvitteli, et e arvaa tätä, ku o nii monta samantapast, mut mites kävikään ;)
Minulle taas 1 piste

Mun vuoro:
~okay,okay-kädet~
No kauheen moni emoji ei muistuta tän tapast, ku vaa tää yks, joten Roosa arvas suoraan sanoen heti...
Roosalle piste

Rosban vuoro jälleen:
~Perus Roosa-emoji~
Tääki oli niin helppo arvata! Vaik e ite melkee ikin käytäkkää tätä emojii, heh!
Taas piste minulle

Minun vuoro taas kerran:
Nää mun yritykset...
~Nukkuva~
Elikkäs tää oli eka, joka meni Roosalt pieleen, Roosaseni luuli tätä mun emoji yritystä täks emojiks 
->
Roosa ei siis saanut pistettä tältä kierrokselta

Roosan vika vuoro:
~Pettynyt~
En tiiä pitäiskö mun hakee hoitoon vai käytäks mä liikaa Wappii, ku osaan emojitki jo ulkoo tai sit Roosa o vaa niin hyvä esittää noit hymiöit... Kosk mä tiesin tänki heti!
Elikkäs mä sain taas pisteen! 

Mun vika vuoro esittää, jotakin emojii:
...
~WTF?!~
Voi kuule, voitte kuvitella kui vaikeet oli ottaa tota kuvaa... Roosa oli iha turhautunut, ku otin varmaa tuhat kuvaa, ku ei mikää kelvannut hyväks, e kyl tiiä onks toikaa mikää osuvin...
Mutta Roosa arvas tost kuvast suoraan ton emojin eli Roosa sai viimeisen pisteen!

Haaste päättyi minun voittoon, jee!
Eli mä sain 5/5 ja Roosa sai 4/5
Mul oli ainaki hauskaa ja toivon, et Roosalki oli. Roosal oli ainakin haasteen jälkeen hauskaa, mutta kuvamateriaali ei taida olla mitään julkaisu kelpoista, heh!
Mutta toivottavasti tykkäsitte ja ens viikkoon, jolloin alkaa loma! Keskiviikosta eteenpäin metsil o loma, eli enään kaks päivää töis, sit viikonloppu ja sit kaks päivää koulus, jonka jälkeen tarpeellinen syysloma! <3
Mut nyt...
Moikka ja ens postaukseen!

sunnuntai 5. lokakuuta 2014

~100% itsestä annan~

~Sä oot mulle,
 se jonka haluun tuntea.
Sun sateenvarjos alla,
ei tarvitse piilotella arpia.
Mä tiedän et oon turvassa sun iholla.
oon turvassa,
sun iholla,
iholla~
-Kasmir - Iholla-
Mooi!
Mun piti tänään tehä vähän erilaisempi postaus, mitä ny tulee, koska mu piti tehä postaus siitä, kun olin Ainolla yöt. Mutta siin ensinnäkin kävi niin, että mä en valokuvannut ollenkaa, hups... Ja sitten ei me oikein tehty mitään järkevää, kosk me vaa tanssittiin ja juteltiin Aapon ja Kallen kans Skypes. Nii ei olis varmaa tullu kauheen mielenkiintoinen postaus. Ja mu piti Ainol kuvata Roosan ja Ainon kans toinenki postaus, mut senkin unohdin kokonaan! Mä e tajuu mikä ihme unohdus kohtaus mulle o tullut, heh! 
Mut me puhuttiin Pihlan kans viime viikol yhellä ruokatauolla, just postausten tekemisistä ja jotain siinä juteltiin siit, että Pihla kerto tekevänsä yleensä postaukset tunne pohjalt eli kirjottaa, mitä o juuri päässä silloin (Se o oikeest aik hyvä silleensä) Mutta sitten päädyttiin siihen, että mä en oo varmaa viime tauon jälkeen (Joskus 7lk-8lk välissä oleva tauko?) niin kirjottanut tunne pohjalt mitään tänne blogiin. Mä yleensä suunnittelen postaukset hyvin tarkkaan tai sitten mul on, joku tietty aihe. No Pihla mun mielestä tavallaan "haastoi" mut tekemään postauksen, jonka teen tunne pohjalt. Tässähän se sitten tulee... Eli mul ei oo aihetta periaattees, paitsi ns, kuulumiset? joten kirjotan mitä täl hetkel o mieles ja mä en oo suunnitellu tätä postaust yhtään... Jotenkin tavallaan akwardii, mut jos olisin video vloggaaja nii tää olis viel akwardimpaa, heh! 

No mut mä taidan nyt sit selittää mitäs mulle kuuluu. Mulle kuuluu hyvää! Töis o suht raskasta, oon siis Robert's Coffees Pihlan kans töis, jos en oo sitä tääl mainunnut. Mun mielest ainaki meil o ollut ihan kivaa töis Pihlan kans ja o tosi mukavaa, et o ruokatauoil juttuseuraa ja muutenkin <3 Ite tykkään olla siel TETis, kosk siel on suht rentoo, mut silti tarpeeks töitä ja muut siel olevat työntekijät on suht mukavii ja jaksaa vastata mu moniin suht turhiin kysymyksiin (Ne varmaa oli maanantain ja tiistain sillee, "toi tettiläinen o niin rasittava, ku se kyselee koko ajan", mut ite mielummin kysyn ku teen väärin.) Yks asia mua silti tympii siel töis ja se on se, että mä vietän siit 6h suurimman osan ajasta tiskikoneen ääressä, ei siinä oo mitään pahaa, ei mua haittaa se, et joudun olla tekemisissä tiskikoneen kanssa, vaan siinä ärsyttää se, että se tiskikone o suht alhaalla ja se on suht pieni (todella pieni!) nii mu selkä o mennyt iha sika "huonoon" kuntoon sen takii, ku oon jotenkin erikoisesti laittanut niitä astioita sinne ja ottanut niitä pois, joten vähä pelottaa se, että teen sitä samaa viel viikon ajan (Meijän TET-jakso kestää siis 2 viikkoo!) niin minkäköhänlainen olo mulla on mun selän suhteen tulevana viikonloppuna, heh! No, mutta se on ens viikonlopun murhe.

Hyvää kuuluu myös töiden ja Pihlan lisäks sen takii et olin just siel Ainol Roosan kans. Käytiin sillon perjantaina töiden jälkeen keilaamas, syömäs ja kaupas ja sen jälkeen vaa oltiin Ainol. Tanssittiin ja jutletiin siel Skypes niinku sanoin aikasemmin alus. No mä en nukkunut kauheest Ainol, kosk ite olin iha paniikis yöl, ku Roosa ja Aino nukku, koska mun mielikuvitus pääs vaihteeks valloilleen. Mä kuvittelin kaiken maailman murhaajat, varkaat, sängyn alla piilottelevat hullut ja kaikki! Joten minä sitten valvoin puol viiteen ja heräsin lauantai aamuna kahdeksalta. No Roosa heräs vähän yli kymmenen ja Aino ehk puoltuntii jälkeenpäin. Aamul sit vaan pälätettiin  ja mä kerroin kaiken, mitä olin yöl kuvitellut ja Ainokin sit kerto kaikkee pelottavaa (onneks ei ollut mennyt avaamaan suutaan illalla, kosk muuten mä olisin saanut jonkun sydärin) No sitten alettiin kattoo aamun kunniaks kauhuleffaa (kuka päätti, kuka päätti ja pakotti... minä, heh!), joten sitten katottiin ensiks, jotain ihme kauhuleffaa, jonka nimi ei tuu yhtää mieleen, mut se ei ollut sellanen normaali kauhuleffa vaan sellanen jotenkin jännä, en mä osaa selittää, heh! Sitten, ku se oli loppu nii alettiin kattoo Kauna 3. Me ollaan siis minä, Aino ja Roosa katottu yhes Kauna 1 (Ainol) ja Kauna 2 (Ainon mökil 2013), joten nyt olin sillee, pakko kattoo toi vika, vaik en ite ees oo ikin pitänyt noist ennemmistkää osist, kosk ei se Kauna oo enää pelottava, ku on sen yhden kerran nähnyt isolla ruudulla, heh! No se leffa jäi kesken, kosk lähettiin Roosan kans kattoo Aapon säbäpelii, jonne viel meijän kahen lisäks tuli Mike. Aapon jengi voitti, jee! Se peli oli kai kauden eka peli? Ja voitto heti, nii aik hyvin! Mä en oo ikin ennen ollu kattomas Aapon pelei, nii oli kiva nähä ny minkälaist se o :)

Toivon et teil kaikil mu blogin lukijoilki o ollut kiva arki viikko ja viikonloppu, mul ainakin on ollut!
Toivottavast tää postaus ei ollu ihan surkee... Mut pyrin nyt ens viikoks tekemään vähän enemmän "panostus" postauksen, joten sitä odotellessa...
Moikka ja ens postaukseen!