~Suojelen sinua kaikelta~

~Olen kahlannu rantaveteen,

soutanut soutuvenellä sumuisena aamuna,

Olen seissyt laiturilla hiljaa,

ja kuullut äänet kaukaisten laivojen~

-Ultra Bra - Minä Suojelen Sinua Kaikelta-

Mooi!

Mulle kuuluu toistaiseksi ihan hyvää. Vaikka ääntä musta ei lähekkään lähes yhtään, kuumettakin on vähäsen, mutta kurkkuun ei enää satu! Nää kesäflunssat ei todellakaan ole mua varten. Onneksi en tällä kertaa ole töissä, niin kuin viime vuonna. 

Kumminkin eilen uhmasin tätä flunssaa ja käytiin Steffen kanssa Suomenlinnassa. Mä en oikeasti edes tiedä montako vuotta siitä on, kun olen viimeksi käynyt edes Suomenlinnassa. Varmaankin 6lk:lla jollain luokkaretkellä? Samalla tämä on tällainen "päiväni"-postaus.

Aloitetaas...

- Tuli herättyä puolisen tuntia ennen herätystä. Mutta ei se haittaa. Tein kaikki perus aamuset puuhani. Söin, vaikka ei oikein maistunut ja meikkasi yms.  

 - Kello alko lähestymään jo 13:00, joten aloin pakata. Jouduin loppupeleissä ottamaan kaksi laukkua. Toisen sitten tyrkkäsin Steffelle. Nimittäin Steffe on muutenkin yleensä mun kameran/kameralaukun kantaja, joten sai toimittaa sitä virkaansa myös Suomenlinnassa.

 - Tämän tavarasaldon lisäksi mukaan tuli vielä kamera, kuulokkeet, huppari, t-paita ja sukkahousut. Kahdelle viimeiselle vaatteelle ei kyllä tullut käyttöä. 

 - Saavuttiin Suomenlinnaan vähän yli kolme. Lautassa oli vähän kylmä, mutta maissa ei ollenkaan! Näytin varmasti hyvin fiksulta hameessa ja hupparissa. 

 - Ensiksi kierreltiin ja yritettiin etsiä kauppaa/kahvilaa/kioskia, josta saataisi limua/jotakin juotavaa. No sellainen sitten löydettiin ja sitten alettiin etsimään piknik-paikkaa. 

 - Tämä on Steffen fiilis, kun tyttöystävä on koko ajan kamera kädessä ja yrittää ottaa kuvia!

 - Harmi vain, että Steffestäkin on tullut pahemman luokan salakuvaaja!

 - Steffe kovasti yritti yllyttää mua menemään istumaan johon tykin päälle. 

 - Mä muistan, että aina pienenä mä ja mun lapsuuden kaveri juostiin näissä tunneleissa ihan innoissamme. Sama into oli kyllä vieläkin, kun Steffen kanssa noita tunneleita tutkailtiin. Jotenkin olin muistanut, että ne olisivat olleet pidempiä pätkiä. Eikä sillee: Jee, eiku hetkonen tämä onkin umpikuja...

 - Loppujen lopuksi seiskan aikaan päädyttiin näiden mahtavien ilmassa leijuvien "lumihiutaleiden" (Niin kuin joku pikkulapsi sanoi äidilleen) saattelemana lähteä takaisin lautalle. Koko päivän mulla oli ollut hyvä fiilis ja ei tuntunut yhtään flunssaselta, paitsi yskä oli koko ajan mukana samoin ääni oli mitä mahtavin. Kumminkin sitten, kun päästiin lauttaan ja sitten viimeisenä bussiin. Niin alkoi tuntumaan, että ei ole täysin terve. Onneksi päädyttiin Steffen kanssa menemään bussilla, jolla kestää aivan tajuttoman kauan meille. Koska olin aivan puhki. 

- Loppujen lopuksi päädyttiin Steffen kanssa meille ja hän sitten autteli mua mun pikkusten yllätyksien kanssa. Josta oli oikeasti suuri apu! Joten kiitti Steffelle avusta. Loppu ilta menikin niiden parissa samoin Scream:ä katsellessa. Ilta meni myös Strepsilsin, Buranan ja kuumemittarin ehdoilla. 

Ei ole mitään hajua moneltako olen nukahtanut, koska mä olin niin kovissa kuumehouruissa samoin musta tuntui, että happi ei kiertänyt. Koska nenä oli ihan tukossa, vaikka kaikkeni yritin sen avaamiseksi. Samalla oikeasta korvasta hävisi kuulo ja kurkku oli aivan tajuttoman turvoksissa. Onneksi, jossain kohtaa olin vain sammunut!

Toivottavasti tykkäsitte! Tällainen päivä mulla oli eilen. Onneksi kipeys ei vaivannut Suomenlinnassa lähes lainkaan ja oli tosi ihana päivä Steffen kanssa. Samalla tuli pelattua puhelimesta akkukin lähes loppuun Pokemon Go:n avulla. Pitää mennä toistekin Suomenlinnaan. Tällaista tällä kertaa! 

~Moikka ja ens postaukseen~