~Elän, tanssin, laulan, rakastan~

~On vaa oleellinen, elämä todellinen,

Välil on vaan nii helvetin helppoo olla onnellinen,

Kaikkeen kimallukseen easyy sokaistuu on aina,

Mut lopulta tärkein omaisuus on aika~

-Profeetat ft. Nelli Matula - EYO-

Mooi!

Eipä tullut viime viikolla sunnuntaista postausta. Eikä myöskään torstaina tyyli-torstaita. Ainoa mun puolustus on se, että on ollut aika hektinen ja jännityksen täyteinen viikko takana. Viime sunnuntaina ei tehnyt yhtään mieli tehdä yhden yhtäkään postausta. Kaikki ideat tuntu huonoilta ja keskeneräisiltä.  Joten totesin, että parempi on olla tekemättä mitään kuin tehdä huono mitään sanomaton tynkä postaus. Tyyli-torstaihin mulla oli idea, mutta aika loppu kesken. Koska kuvaaja puuttui ja ideakin oli silloin vielä vähän kesken.

Kumminkin se kuumottavin osuus koko viikolla oli se, että saadaanko minä ja Steffe inssi läpi. Mä olin aivan paskat housuissa viime sunnuntaina, koska mua jännitti maanantainen ajotunti. Koska se oli mun vika kunnollinen ajotunti ennen torstain inssiä. Mun ja Stefun onneksi kummatkin saivat kortin! Mulla ei ole koskaan ollut niin epätodellista fiilistä kuin silloin kun mun se inssijätkä sanoi: "Joo, en mä näe tässä sun ajamisessa mitään huomautettavaa. Ajokoe on hyväksytty". Siis ei ollut kaukana, että olisin pökertynyt siihen paikkaan!

Viime viikolla Heini myös täytti vihdoinkin 18 vuotta! Joka tarkoitti sitä, että tietenkin niitä synttäreitä piti jotenkin juhlistaa. Ja tässä postauksessa käymme läpi kuva saldon siltä illalta. Joten tässä kuvat perjantailta 28.7.2017

Aloitetaas...

- Ilta alkoi siis sillä, että oltiin Heinillä aloittelemassa ja sieltä sitten kympin aikaan lähdettiin valumaan vasta kohti Helsingin keskustaa. Me oltiin kehitelty Roosan kanssa Heinille lahjaksi kuohuviinilasi, kruunu, olkanauha (,jossa luki "Hyvää syntymäpäivää") ja Aviva-kuohuviinipullo. 

- Sekä olin itse omin pikkuisin kätösin väkertänyt Heinille vuodesta 2005-2017 valokuva-albumin. Jossa on kuvia laidasta laitaan. Muistoksi näistä kaikista vuosista! Ehkä seuraavan albumin Heini saa kun täyttää 50 vuotta. Sellainen työmaa siinä touhussa nimittäin oli! 

 - Aluksi päivällä Aino ilmoitti ettei pääsisikään tulemaan paikalle. Loppujen lopuksi tyttö tupsahti Heinin ovelle! Joka oli pelkkä positiivinen yllätys!

 - Loppujen lopuksi kello sitten alkoi lähestymään kymmentä ja päädyttiin bussipysäkille odottamaan bussia. Tässä vaiheessa koko porukka oli jo kasassa eli meitä oli Sisu, Steffe, minä, Roosa, Aino ja Heini. 

 - Mehän oltiin sitten jo Heinillä päätetty, että mennään Capitaliin. Vaikka käytiin keskustelua Capitalin, Le Bonkin ja BK:n välillä. Olisi pitänyt miettiä sitä Capitalia kaksi kertaa nimittäin...

 -... Capitaliin päästyämme eli oltiin maksettu narikka, sisään pääsy ja ekat juomat. Niin istuuduttiin yhteen pöytään ja alettiin hetken päästä ihmettelemään, että miksi toi DJ soittaa vain räppiä. Noh... En nyt muista oliko siellä sitten oikeesti joku räppi-ilta yms? Mutta meistä ei kukaan oikeen lämmennyt sille räppi ajatukselle, koska ainakin meidän tyttöjen päämääränä oli päästä tanssimaan. 

 - Kello sitten lähestyi kahtatoista eli oltiin oltu Capitalissa ehkä 45min? No sitten totesin tytöille, että pitäiskö vaihtaa BK:n, koska ei se meno näyttänyt muuttuvan siellä Capitalissa. Loppujen lopuksi lähes juosten kipitettiin Capitalista Baarikärpäsen. Meininki oli aivan eri heti, kun päästiin sisälle! Tuttuja biisejä joihin pysty tanssimaan jne. Lievästi harmitti se, että BK:n olisi päässyt pelkän narikan hinnalla sisään ennen kello 23? Samoin ennen kello 23 olisi saanut rannekkeen, jolla koko illan olisi voinut ostaa juomia puoleen hintaan. No ne edut jäi tällä kertaa käyttämättä, mutta ei se mitään! Päästiinpähän ainakin tanssimaan! 

 - Tanssiminen oli tosi jees, vaikka oli todella kuuma! Ja se kuumuus että ihme savukone juttu aiheutti sen, että ilma oli todella kosteaa ja hiostavaa. Ainoa miinus puoli oli se, että yksi mies, ei edes jätkä vaan mies! Pörräsi siinä mun, Heinin ja ainakin Ainon ympärillä, kun oltiin tanssimassa. Ja jos se halusi tanssia juuri tietyn tytön kanssa niin se otti todella kovaa kiinni esim. käsistä tai lanteilta. Eikä päästänyt irti, vaan piti oikeesti voimalla itse riuhtaista irti itsensä tai sitten mun piti alkaa roikkua Heinissä! Tai Heinin minussa, jotta se mies tajusi päästää irti! Loppujen lopuksi se tajusi, että mulla oli oma jätkäni mukanani, niin se alko välttelemään ainakin mua! Todella selkeesti! Joka oli todella positiivinen juttu. Musta on ok tanssia, mutta toisesta oikeesti kovaa kiinni pitäminen on ehkä jo vähän liikaa? 

- Iltahan ei sitten päättynyt niinkuin oltiin suunniteltu. Oltiin jollain tasolla ehkä pläänätty olevamme pilkkuun asti. No lähdimmekin jo ennen kolmea. Koska yksi meidän porukasta löi päänsä? Ja kai pyörtyi? Tai jotain! Ja aion kantaa tästä edelleen kaunaa kaikille muille neljälle, jotka katsoivat vain vierestä, kun minä hameessa yritän nostaa toista lattialta sohvalle. Minä, jolla on ehdottomasti kaikista vähiten käsivoimaa koko porukan henkilöistä! 

Aluksi ärsytti, että jouduttiin lähtemään jo ennen kolmea. Mutta sitten, kun käveltiin Steffen kanssa bussipysäkiltä heille, niin ajattelin vain, että oli ihan hyvä lähteä jo silloin. Koska ainakin silloin jaksoi vielä kävellä eikä väsymys painanut niin pahasti! 

Tällainen ilta meillä... Jouduttiin vaihtamaan baaria, yksi ahdisteleva mies ja yhden pyörtyminen. Mulla ei ole varmaan yhtäkään baarireissua, josta ei olisi jäänyt jonkin sorttista kerrottavaa! Ehkä hyvä niin tai sitten ei, heh! 

Tällaista tällä kertaa! Toivottavasti tykkäsitte. Toivon, että tästä jää edes Heinille muisto hänen synttäreistään! Pahoittelen suuresti kuvien laatua, tarkkuutta jne! Otettu pimeässä iPhone 6s:llä ja oikein tuolloin ei kauheasti tullut ajateltua tuota tarkennusta... Ja vanhojen jatkoista oppineena, en koskaan vie kameraa baariin. Joten laatu on, mitä on... Ainakin tunnelma välittyy! Ja se on tärkeintä.

~Moikka ja ens postaukseen~