sunnuntai 23. huhtikuuta 2017

~Onnen hetkeen jokaiseen~

~Niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen,
on puhdas niin kuin hanki helmikuisten aamujen.
Voi kunpa joskus kauemmin sen loisto kestää vois,
vaan illan tullen katoaa ja tummuu aina pois~
-Yö - Rakkaus on lumivalkoinen-

Mooi!
Viime viikolla postauksen tekeminen tuntui ylitsepääsemättömältä, joten luovutin suosiolla. Sillä mulla ei ollut minkäänlaista ideaa, että mitä postaisin. Onneksi löysin puhelimeni syövereistä pitkän listan kaiken maailman ideoita, että nyt ei ainakaan voi tästä edes syyttää ideoiden puuttumista.
Tämä kulunut viikko on tuntunut todella pitkältä ajalta varmasti johtuen siitä, että mä käsittelin todella paljon asioita. Hyvänä esimerkkinä se, että mä vihdoinkin käsittelin ja tein sovinnon itseni kanssa viime syksyn tapahtumista. Sillä mä oon sellainen tyyppi, joka saattaa jättää omat henkilökohtaiset ns. isot asiat taka-alalle. No näin mä tein viime syksynä, enkä siinä ero vaiheessa käsitellyt koko juttua ollenkaan oman pääni sisällä vaan annoin olla. No nyt ne jutut on sitten pari viikkoa vaivanneet mua todella paljon... Ja vasta tämän viime viikon keskiviikkona pystyin ensimmäisen kerran myöntämään ääneen itselleni ja esim. Steffelle, että ne asiat ei paina mua enää. Ja mä voin kerrankin myöntää, että olen todella ylpeä itsestäni! 
Tänään aiheena olisi kumminkin mun oudot tavat! Olen tehnyt näitä postauksia jo pari, mutta tässä pitäisi olla sellaisia faktoja, joita en ole ennen maininnut ainakaan täällä blogin puolella. Katsotaas kuinka kummallinen mä olen!

Aloitetaas...

| 1. Tunnistan tuntemani ihmiset heidän käsistään |
- Esimerkiksi jos mun kavereiden kädet laitettaisiin vierekkäin ja näkisin vain kädet niin tunnistaisin ihan helposti kuka on kukin. Toiset tunnistaa ihmisiä silmien ja hymyn perusteella. Sitten olen minä... Kuka tunnistaa ihmisiä käsistä, oikeasti?

| 2. Sidon biiseihin kaiken |
- Mä olen siis henkilö, joka yhdistää eri ihmiset, eri tunteet, eri muistot jne biiseihin. Esimerkiksi Johanna Kurkelan biisi Ainutlaatuinen tuo mieleen mun yhden todella läheisen kaverin ja myös yhden mun tutun, joka oli joskus mulle todella tärkeä. Ja toisena esimerkkinä esim. biisi nimeltä Anthem Part Two bändiltä blink-182 tuo mulla mieleen mun ja Steffen ystävyyden alkuvaiheet! Vaikka kyseisen biisin sanat ei mitenkään erityisemmin meidän ystävyyttä kuvastakkaan. 

| 3. Kynsilakan repiminen |
- Mulla hyvin, hyvin harvoin selviää kynsilakat kynsissä edes päivää. Sillä jos olen edes pikkuisenkin stressaantunut tai keskittynyt, niin alan repimään niitä irti. Esimerkiksi jos olen illalla lakannut kynnet niin seuraavana iltana ne näyttävät jo siltä, kun ne olisivat olleet viikon mun kynsissä! Jos kynsissä ei ole kynsilakkaa niin seuraavana uhrina on mun hiusten kaksihaaraiset. 

| 4. Musiikki + meikkaaminen |
- Mun on pakko aina meikata siten, että taustalla soi musiikki. Silloin saan meikattua 5-15 minuutissa ihan helposti. Jos taustalla pyörii esim. joku ohjelma tai Youtube video niin meikkaamiseen menee 20-? minuuttia/tuntia. Mä en käsitä, että vaikka kummassakin vain kuuntelen, enkä mitenkään erityisemmin esim. ohjelman pyöriessä kirjaimellisesti katso sitä ohjelmaa vaan vain kuuntelen. Niin silti ero on näin huomattava! Täydessä hiljaisuudessa meikkaamisesta mulla ei tule yhtään mitään...

| 5. Tasa vartein nukkumaan, suihkuun jne |
- Eli siis mä en voi laittaa puhelinta pois esim. ennen nukkumaan menoa kun vain, jos kello on tasan, varttia yli, puoli tai varttia vaille. Tämä outo tapa on tullut jotenkin Steffen kautta, koska hän joskus ainakin väitti, että noudattaa tätä käytäntöä! Mutta itse on olen omistautunut tälle tavalle aivan liiankin paljon esim. monesti on tullut aamulla kiire sen takia, että mun on pakko kuunnella puoleen asti musiikkia ennen, kun voin alkaa pukea.

| 6. Sänky seinään kiinni |
- Tämä eriskummallinen tapa on jäänyt mulle päälle jo lapsuudesta lähtien. Nimittäin mun sänky ei saa missään nimessä olla yhtään irti seinästä. Ei varsinkaan jalkopäästä eikä kyllä mielellään sängyn oikeasta sivustakaan. Nimittäin pienenä mun pöydän laatikossa oli pari muurahaista sen takia, koska olin jättänyt sinne karkkia. No mä sitten raukka pelkäsin, että ne murkut tulee mun sänkyyn seinää pitkin ja hyppää sinne mun sänkyyn, jos se sänky ei ole tiukasti kiinni seinässä. Tämä tapa on siitä lähtien jäänyt mulle. Edelleenkin tulee hyvin rauhallinen tunne, kun tiedostan että muurahaiset tai muut ötökät ei pääse mun sänkyyn seinien kautta, koska se sänky on niin tiukasti kiinni seinässä. Miettiiköhän kukaan muu näin?

| 7. Peilien suunta öisin |
- Mä en siis painosanalla voi harkitakkaan nukkumista, jos peili osoittaa muhun päin. Esimerkiksi mä säilytän mun meikkauspeiliä lattialla. Niin sen pitää osoittaa ihan mihin tahansa muuhun suuntaan kuin mun sänkyyn päin öisin! Se on pahin tilanne, kun sitä peiliä ei saa liikutettua ja siitä näkee itsensä nukkumassa. Näitä kauhun hetkiä olen kokenut esim. silloin kun olen ollut kavereilla yötä jne. Menee tälläkin hetkellä vain kylmät väreet pelkästä ajatuksesta!

| 8. Huuhtelen lasin kolmesti |
- Kyllä! Siis tämä on ollut mulla pienestä pitäen ja haluaisin syyttää tämän tavan oppimisesta mummiani, sillä hän tekee ainakin tätä. Siis mä en voi ottaa raanasta vettä suoraan lasiin vaan se lasi pitää  huuhdella kolmesti ennen kun voin veden jättää sinne lasiin. Ne hetket milloin en joko kehtaa tehdä tätä esim. koulussa niin on hyvin rankkoja. No ei vaiskaan, mutta aina käy kumminkin mielessä, että "Milla sinun on pakko huuhdella kolmesti tuo lasi".

| 9. Tölkkien avaaminen |
- Pysytään tällä juoma linjalla näköjään. Mutta siis aina kun ostan esim. tölkki Coca Colaa ja kun olen avaamassa sitä niin mun on aivan pakko taputtaa kolmesti sitä kohtaa mistä se avataan. Ja sitten se tölkin metallinen avaus osa pitää aina kääntää vinottain. Koska jos sen osan jättää suoraan niin se häiritsee juomista. Olispa tämä tapa jäänyt vain Coca Cola tölkkeihin, mutta ei... Tämä pitää tehdä painosanalla aina kaikille tölkeille. 

| 10. Oudot lempinimet |
- Mä annan kaikille asioille, ihmisille ja eläimille outoja lempinimiä! Tämä oli siis joku meidän juttukin jossain vaiheessa yläasteella tyttöjen kesken, että keksittiin kaikille outoja lempinimiä ns. salanimiä. Hyvänä esimerkkinä voidaan käyttää sitä, että Aino, Roosa ja Iiku eli tytöt kulkivat 8lk eteenpäin mulle nimillä: kananmunan kuoret, appelsiininkuoret jne. Ja esim. Steffe on mun keksimä lempinimi, mutta nykyään hän kulkee nimellä Dodo tai on lähes koko lukion ajan kulkenut nimellä Dodo. Ja mä olen Kana. Älkää edes kysykö miksi...?

Tallaisia outouksia mä paljastin tällä kertaa. Näitä jäi vielä pitkä lista, että ehkä joskus paljastan lisää outoja tapojani. Toivon, että joku pystyi samaistumaan näihin mun outouksiin. Toivottavasti tykkäsitte. 

~Moikka ja ens postaukseen~

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti