~Kun lakit päähän vedettiin,
Kaikeasta kaikki tiedettiin,
Mitä vanhemmiksi vartutaan,
Sitä tyhmemmiksi muututaan~
-Anssi Kela - 1972-
Mooi!
Mä en jotenkaan osaa aloittaa tätä postausta. Tunnen samaan aikaan erittäin suurta onnellisuuden ja tyhjyyden tunnetta. En samaan aikaan myöskään tiedä pitäiskö itkeä vai nauraa.
Mutta jos jotkut asiat ovat varmoja niin nyt mä saan ainakin ensi vappuna pitää valkolakkia päässä ja minulta löytyy taskustani ihan kaunis ylioppilastutkinto todistus!
Tänään saatte kuulla mun ikimuistoisen lakkiaispäivän kulun.
Aloitetaas...
6:00 - Herätys pärähti soimaan! Unta oli takana viisi ja puoli tuntia. Joku saattaa ajatella, että "Apua", mutta itse heräsin erittäin pirteänä. Mä olen muutenkin erittäin huono nukkumaan, perinyt isältä sen piirteen.
6:15 - Alkoi raivokas meikkaus sessio, samalla piti syödä aamupalaa, vahdata kelloa ja keksiä vaatteet. jotka saisi helposti riisuttua ilman, että kampaus kärsii.
7:00 - Pääsin kotoa lähtemään kohti kampaajaa. Onneksi kampaaja oli ihan kävelymatkan päässä, ettei tarvinnut kauemmas lähteä.
7:15 - Istuuduin kampaajan penkkiin ja kampaaja kysyi, että minkälaista kampausta tehtäisiin. Näytin kuvaa ja hän totesi ettei ainakaan vielä osaa kyseistä kampausta tehdä, mutta hän kävi katsomassa youtubesta videon ja tekaisi minulle unelmieni ylppärikampauksen!
Ihme ja kumma itse kampauksesta ei tullut kuvaa otettua...
8:06 - Pääsin lähtemään kohti kotia pukemaan mekkoa, korkokenkiä ja koruja päälleni. Jännitys alkoi tässä vaiheessa oikeasti vasta puskemaan pintaan, koska alkoi tajuta, että se THE lakkiaispäivä on tänään.
9:25 - Pääsin vihdoin lähtemään Heinille, koska pääsin Heinin kyydissä Sellosalille, jossa lakkiaisemme pidettiin. En ole ihan varma, miksi meidän lakkiaisia ei vietetä meidän koulun liikkasalissa? Onneksi lakkaisiamme ei sentään vietetty koulumme aulassa niinkuin viime syksyn lakkiaiset vietettiin.
9:33 - Auto starttasi kotimme pihasta ja Heini oikein sukkelaan ajoi meidät Sellosalille. Tässä vaiheessa mun jalat oli jo ihan tuusan nuuskana, koska minä olin mennyt laittamaan sukkahousut joiden takia mun aiemmin täydellisen kokoisista korkokengistä tuli aivan järkyttävän isot ja todella hankalat! Olisi pitänyt kokeilla aiemmin niitä korkkareita sukkahousujen kanssa, niin olisi voinut olla laittamatta sukkahousuja.
9:55 - Pääsimme Sellosalille ja veimme oitis meidän lakit juhlasaliin. Nimittäin me olimme kuvaamassa porukalla ylioppilaskuvia perjantaina 1.6. joten tarvitsimme lakkimme kenraaliharjoitusten jälkeen mukaamme, vaikka ne olisi oikeasti pitänyt jättää juhlasaliin odottamaan h-hetkeä. Siitä sitten hipsimme muiden tulevien ylioppilaiden luo ja järjestäydyimme jonoihin.
10:30 - Se oli menoa sitten. Juhlat siis alkoi puoli yksitoista ja me sitten saavuimme juhlasaliin musiikin saattelemina. Jännitys alkoi purkautua ja epätodellinen fiilis valtasi minut aivan kokonaan. Koko ajan mulla oli tunne, että tämä on unta. Erittäin todentuntuista unta.
12:00 - Juhla oli jo ohi. Lakit päähän oli vedetty ja puheet sekä laulut kuunneltu. Minähän sitten tuttuun tapaani purskahdin ihan täyteen ja lohduttomaan itkuun halatessani kemian opettajaani...
Mä en voi käsittää miten kolmessa vuodessa joistakin tietyistä opettajista on tullut sellaisia tietynlaisia tukipilareita opiskelun kannalta. En mä esimerkiksi olisi varmastikkaan jaksanut kiinnostuakkaan kemiasta tai fysiikasta, jos opettajina eivät olisi olleet juuri he! Itse siis vihasin kemiaa sekä fysiikkaa yläasteella, koska en kokenut sitä mielenkiintoisena. Nykyään aivan eri ääni kellossa!
12:40 - Pääsin taas Heinin kyydissä kotiin ja pieni osa vieraista olikin jo saapuneet meille. Heitä en ollut nähnyt varmaan 10 vuoteen, joten tuntui erittäin oudolta vain jutustella kuin oltaisiin nähty eilen! Kilisteltiin ja syötiin kakkua.
13:30 - Nyt se hämminki ja hullunmylly alkoi! Porukkaa lappasi sisään ja sai tuossa sata kertaa ainakin juosta portaita ylös ja alas milloin mistäkin syystä. Mutta en todellakaan valita, koska oli aivan ihanaa, että niinkin paljon porukkaa tuli! Koska aika moni kuitenkin perui tulonsa ajoissa tai erittäin myöhässä.
16:26 - Saapui mun juhliin lapsuuden kaverini ja rakas poikaystäväni Steffe. Olen edelleen erittäin otettu siitä, että Steffe jakosi/pystyi tulla omien juhliensa lisäksi mun juhliin. Me sitten linnottauduttiin höpöttelemään kolmistaan mun huoneeseen. Tästä voittekin päätellä kuinka paljon tykkään olla se juhlien stara, en nimittäin yhtään! Olisin tuhat kertaa mielummin ollut vain valokuvaaja. Oli nimittäin erittäin hankalaa jakaa aikaa kaikille vieraille ja kaikki kuitenkin kysyivät samat kysymykset: "Millaiset paperit tuli?", "Minnes pyrit nyt yhteishaussu?", "Oliko pääsykokeet vaikeat?" ja "Oletko sä mennyt kihloihin?".
19:00 - Viimeisetkin vieraat lähtivät ja meille tuli Steffen kanssa lievästi kiire vaatteiden vaihdon ja kamojen keräämisen kanssa. Nimittäin menimme porukalla aloittelemaan iltaa Ainolle ja sieltä sitten Kaivohuoneelle.
20:15 - Roosa sitten sai idean, että mennään taksilla sinne Kaivohuoneelle. Joka oli oikeastaan erittäin fiksu idea, koska julkisilla olisi kestänyt varmasti 3 kertaisen ajan.
21:15 - Roosan tilaama taksi saapui pihaan ja me tepsuttelimme sen kyytiin. Mähän sitten siinä taksissa ihmettelin, että miksi se ajoi ihan ihmeelliseen suuntaan ja päätin sitten todeta tälle taksikuskille, että Kaivohuone on Helsingissä. Kuski katsoi mua taustapeilistä kummaksuvasti ja ajoi Ruoholahden kautta Kaivohuoneelle.
21:40 - Taksimme pysähtyi Kaivohuoneen eteen ja meidän kuuden hengen porukka harppoi jonoon, joka oli kyllä erittäin nopea tempoinen eli suomeksi siinä jonossa oli yksi tyttöporukka ennen meitä. Takit narikkaan ja loput porukastamme liittyi seuraamme. Ilta menikin sitten väsyneissä ja iloisissa tunnelmissa.
3:10 - Päätimme sitten Steffen kanssa lähteä kohti keskustaa. Ilta oli onnistunut, vaikka olinkin erittäin väsynyt ja hyvä etten siihen pöytäämme nukahtanut. Ja taisin mä pari tanssia käydä tanssimassa tyttöjen kanssa, mutta pääasiassa istuttiin vain pöydässämme.
3:56 - Nousimme bussiin, josta jäimme noin puolen tunnin jälkeen ja kävimme hakemassa ruokaa ja juostiin aivan täysiä seuraavaan bussiin, koska emme millään jaksaneet venata seuraavaa.
4:50 - Olimme vihdoin päässeet Steffelle ja syömisen jälkeen suoraan vain nukkumaan. En ole varmaan aikoihin nukahtanut niin nopeasti kuin tuolloin!
Tällainen lakkiaispäivä oli mulla! Tapahtuma rikas ja erittäin pitkä päivä, mutta todellakin sen arvoinen! Vaikka mulla olikin kokoajan sellainen fiilis, että tämä on unta ja että aika kiitää todella nopeasti. Päivä oli omalla tavallaan kuitenkin täydellinen ja sain aivan tajuttomasti toivomiani astioita ja muita lahjoja, joita olen erittäin kiitollinen! Nyt vain kiitoskorttien tekoon.
Outoa ajatella, että eräänlainen etappi tuli päätökseen ja en tule enää mahdollisesti koskaan tule astumaan Viherlaakson lukioon tai näe opettajia saati sitten oppilaita. Nyt mä olen opiskellut sen 12 vuotta yhteenputkeen ja tulevasta vuodesta ei ole vielä varmuutta. Ei tiedä vielä tarkoittaako se eri paikkakunnalle muuttamista, opiskelupaikkaa vai välivuotta? Kohtaloni selviää sitten 28.6. joka on jo aivan pian! Ainakin omasta mielestäni. Nyt ei voi muuta kun odottaa...
Toivottavasti sinulla oli ihanat valmistujaiset, ylä- tai alakoulun jäättäjäiset tai vain hyvä kesäloman aloitus!
Onnea vielä kaikille valmistuneille!
~Moikka ja ens postaukseen~
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti