sunnuntai 22. huhtikuuta 2018

Mitä kuuluu?

~Ikioma pieni pala sinitaivasta,
Korkeaa ja vaivasta,
Nuoruutta ja rakkautta,
Tyhjän ylpeitä riitoja ja onnesta murusia,
Joilla voi surusia tasata~
-Juha Tapio - Roope &Iina-

Mooi!
Erittäin pitkästä aikaa mä edes suostuin avamaan tämän blogini etusivun. Viimeisen kolme viikon aikana mulla on ollut aikaa miettiä. Nimittäin viime postauksen jälkeen multa hävisi kaikki motivaatio ja into kirjoittamista tai edes ideointia kohtaan. Mulla oli monta hyvää ja potentiaalista ideaa, mutta jokainen niistä ideoista päätyi roskakoriin. Ehkä nekin hyvät ideat nousee sieltä roskakorista vielä joku päivä takaisin mun luonnos-kansioon.
❋❋❋
Mitä mä sitten oon miettinyt tässä kolmen viikon aikana? Blogia, joo. Pääsykokeita, liikaa. Tulevaisuutta, liiankin paljon. Elän tällä hetkellä ehkä mun elämän stressaavinta ja muutosten täyteisintä aikaa! Mua ei stressannut ylioppilaskirjoituksetaan näin paljon kun mua tällä hetkellä stressaa asiat kuten pääsykokeet (mulla on nimittäin niistä vasta 1/4 suoritettuna), kesätyöt, Steffen pääsykokeet, missä mä asun ensi syksynä, ylioppilaskirjoitusten tulokset tai ne itse ylioppilasjuhlat.
Tällä hetkellä mä kaipaan eniten rutiinia enkä tällaista jatkuvaa odottelua ja pahimman pelkäämistä.
❋❋❋
Kaipaan jotenkin sitä, että olisi pakko herätä aamulla, olisi pakko tehdä esimerkiksi läksyt tai olisi edes jonkin sorttinen pakote tehdä jotain. Musta on tullut laiska tässä pitkittyneen lukuloman aikana. Mä nimittäin olen sellainen ihminen, joka kokee huonoa omatuntoa tekemättömyydestä, mutta uutena puolena on tullut se, että koen huonoa omatuntoa siitä, että mä teen jotain. Esimerkiksi mä stressaan, jos mä näen kavereita enkä esimerkiksi lue kotona pääsykokeisiin, mutta sitten kun mä luen niihin pääsykokeisiin, niin koen huonoa omatuntoa siitä etten näe kavereita. Tämä on loputon noidankehä!
❋❋❋
Tällä hetkellä on taas motivaatiota ja halua kirjoittaa. Epäilen, että se täydellinen motivaatio syttyy sitten 18.5. kun pääsykoe rumba on ohi! Sit pystyy ehkä jollain tavalla hengittää, mutta sitten taas saa odotella tietoa, että pääseekö yliopistoon tai ammattikorkeaan.

Tällaista tällä kertaa! Torstaina sitten lähtee taas normaali postailu tahti. Pahoittelen tätä pitkittynyttä taukoa. Pyritäänpäs taas pääsemään "rutiiniin" kiinni.

~Moikka ja ens postaukseen~

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti