sunnuntai 6. joulukuuta 2015

~Till The World Ends~

~See the sunlight, we ain't stopping
Keep on dancing till the world ends
If you feel it let it happen
Keep on dancing till the world ends~
-Erato - Till The World Ends-

Mooi!
Hyvää itsenäisyyspäivää! Tällä hetkellä itsekkin katson Linnan juhlien vastaanottoa monen vuoden jälkeen. En muista edes milloin viimeksi olen katsonut kyseistä vastaanottoa, olisiko joskus ala-asteella? Meijän perheessä ei ole koskaa vietetty itsenäisyyspäivää mitenkään erikoisemmin, kun vain syömällä yhdessä. Tuo saattaa kuulostaa monen korvaan arkipäiväiseltä, että syödään perheen kanssa yhdessä. Mutta meillä kotona se on hyvin harvinaista!
En ole vieläkään käsittänyt, että koulua on enään kaksi viikkoa jäljellä ja sitten alkaa loma. Mä en voi edes sanoin kuvailla, kuinka tarpeeseen se loma tulee olemaan. Sillä yöunet on jäänyt hyvin vähille ja motivaatio koulun suhteen pikkuhiljaa alkaa laantua. Keskiviikkona saa tietää minkälaiset kurssinumerot tulevat 2 jaksosta ja lievä huolestuneisuus siitä, että pääsenkö tavoitteisiini. Mutta turha vielä vaipua epätoivoon, joten mennään postaukseen, joka koskee perjantaista joulunäytöstä. Mä nimittäin joka kertaiseen tapaan teen tämän "päiväni"-postauksen näistä mun tanssiesityspäivistä.
Aloitetaas...

- PERJANTAI 4.12.2015 -

- Minulla alkoi koulu vasta 9.15, joten heräsin vasta 7.30.

- Meillä oli koulussa itsenäisyyspäiväjuhla ja syksyn ylioppilasjuhlat, joten meitä oltiin kehoitettu pukeutumaan siististi. 



| Paita - ? |
| Kaulakoru - Guess |
| Korvakorut - ? |
| Villatakki - Veromoda |
| Farkut - Carlings |



- Koululla pistin Steffen kameran taakse, sillä oon jo pitkään halunnut kuvan meistä meijän possen tytöistä. Vihdoinkin sain sen, kiitti Steffe!

- Minulla oli koulussa ennen itsenäisyyspäiväjuhlaa ja syksyn ylioppilasjuhlia psykologiaa ja biologiaa. Tunnit olivat kylläkin vain 45min pitkiä ja juhla alkoi 11.00.

- Itsenäisyyspäiväjuhla ja ylioppilasjuhla kesti vähän päälle tunnin. Aapo toimi juhlassa jonkinlaisena lipun suojeliana. Mä en ole ikinä tajunnut sitä, että miksi yhden tytön ja yhden pojan on seisottavan lippujen vieressä? Mutta kai sillä on jokin merkittävä selitys. 



- Hanna oli aamulla kysynyt voisinko ottaa hänestä ja Paavosta kuvia koulun jälkeen, joten siinä samalla Hanna otti musta ja Aapostakin sitten kuvia. (Mun tämän hetkinen hiusväri näkyy kuvassa todella hyvin!)

- Koululta suoraan tanssiesityksen kenraaleihin, joissa tuli sellainen olo, että esityksestä ei tule mitään. Sillä puolet teki jotain aivan omaa ja puolet teki aivan omia aikoijaan. Mä kuuluin ekalla yrityksellä tuohon sakkiin, jotka tekivät jotakin aivan omaa! Mä unohtelin liikkeitä yms. Tokalla yrityksellä tsemppasin ja meni ihan hyvin. 

- Kenraaleista saavuttiin Roosan kanssa sitten meille valmistautumaan ja syömään. Meillä kuului olla  tumma silmämeikki, huulikiilto huulet ja puoliponnarilla olevat hiukset. 



- Ilman meikkiä ja meikkaamisen jälkeen...



- Meikkaamisen jälkeen treenattiin moneen otteeseen esitys, sillä Roosa ei ollut varma kaikista kohdista ja mä aloin unohtelemaan, mitä tuli milloinkin. Onneksi silti tanssi oli niin vahvasti lihasmuistissa, että se tuli lähes automaattisesti biisin alkaessa soimaan.



- Meidän kuului olla paikalla 18.30 ja esitys alkoi 19.00. Meidän esitys oli vasta väliajan jälkeen, joten kulutimme aikaamme Kultsan aulassa harjoitellen. Meidän asuina esityksessä oli pitkähihainen mustapaita ja mustat legginssit. Meidän opettajamme kumminkin antoi meille vielä lisäki siniset harsot, jotka piti omalla tyylillään sitoa asuunsa. Me tehtiin Roosan kanssa harsoista periaatteessa meille tunikat. 

- Tuolla lavan takana oli aivan tajuttoman kuuma ja kaikki harjoittelivat omia esityksiään, kun minä ja Roosa vain lahnattiin penkeillä.

- Annoin Aapolle kameran ottaakseen kuvia meidän esityksestä, muuta hän oli ottanut näköjään muistakin esityksistä esim. meitä ennen olleesta poikien hiphop? ryhmän esityksestä. Oon todella yllättynyt siitä, että Aapo sai näinkin hyviä kuvia, koska pelkäsin laittaneeni väärän asetuksen kameraani.



- Till The World Ends oli meidän esityksen nimi ja tälläisiä kuvia Aapo sai meidän esityksestä otettua! Itse olen siis tuo vaalea hiuksinen tyttö kolmennen rivin oikeassa reunassa ja Roosa on mun vieressä. 







- Esityksen jälkeen Roosa otti musta ja Aaposta vielä kuvia. Sekä Aapo otti musta ja Roosasta. Esitys meni meijän mielestä todella surkeasti! Liikaa eriaikaisuutta jne. Mutta kun nyt jälkeenpäin katsoi videolta, niin ei se niin pahasti pieleen mennyt! Palautteen minkä kuuli Roosan perheeltä, äidiltä ja Aapolta niin heidän mielestä se meni hyvin. Joten kai se sitten meni hyvin! Vaikka tietenkin aina on paranneltavan varaa.



- Isä tuli hakemaan mut ja äitin kotiin. Loppuilta menikin tilaamieni kanavien jouluvideoita katsellessa ja hiusten "värjäämisellä".

 - Sain äidiltä ruusun esityksen päätteeksi, joka on jonkinlainen tapa DCA:n tanssiesitysten jälkeen. Jos joku muistaa mun todella vanhasta huoneen esittely postauksesta yhden seinän, jossa on valokuvia ja ruusuja roikkuu niistä valokuvista, niin kyseiset ruusut ovat suurimmaksi osaksi tanssiesitysten jälkeen saamiani ruusuja.



 - DCA:n vaatteiden myynti/tilauspisteeltä tarttui mukaan huom. poikien lökärit. Mun on pakko kertoa pari faktaa näistä 1. Ne maksoi vain 15€ 2. Ne on Niken 3. Ne ovat DCA:n 4. Ne ovat sika mukavat päällä. Sekä mikäli aloitan keväällä hiphopin niin voin hyvin käyttää niitä tanssitunneilla.



- Päivä päättyi mun osalta noin 1.30 nukkumaan menemisellä ja musiikin kuuntelulla.

Tälläinen postaus tällä kertaa ja toivottavasti tykkäsitte. Mulla oli todella mukava päivä tuo perjantai ja yleensäkkin tanssiesitys päivät ovat yhtiä parhaimpia päivä vuodesta. Seuraava esitys sitten keväällä.
~Moikka ja ens postaukseen~

tiistai 1. joulukuuta 2015

Marraskuu

~Luottamus on kun paperi kun se rypistyy,
se ei palaa ennalleen koskaan kun tulee tyrittyy.
Se on vain silmänräpäys kun se omalle kohdalle kolahtaa,
kestää tuhat kertaa kauemmin toipuu ku romahtaa~
-Cheek ft. Ilta - Sillat-

Mooi!
Nyt sitten alkoi se kauan hehkutettu joulukuu. Ehkä mullakin alkaa pikkuhiljaa se joulu innostus syttymään. Ainakin vielä lauantaina olin sillee: ei se joulukuu voi vielä vaihtua, vastahan oli elokuu. Enään 23 päivää jouluun, jee! Mutta joulu ei ole mitään ilman lunta eli, jos tuonne ulos ei pikkuhiljaa ala kertymään lunta niin mä en aijo avata verhoja, kun vasta jouluaaton jälkeen. Ehkä tämä Etelä-Suomenkin sää tsempaa ja eikä vain itke (sade=kyyneleet). Ei mulla muuta, mennään postaukseen, joka on kuukauden suosikit.
Aloitetaas...




| 1. Korkokengät | Aleksi 13 |
- Nämä ovat tällä hetkellä toimineet mulla syyskenkinä, koska Vanseista menee sateen takia vesi läpi ja talvikenkiä en vielä viitti vaihtaa jalkaan. Sillä ei täällä Etelä-Suomessa ole lumesta tietoakaan. Vaikka nuo ovat todella mukavat jalassa, niin pitkän aikaa jos joutuu seisoskelemaan niin alkavat toden teolla sattumaan. Voi kyllä johtua siitä, että en normaalisti käytä korkokenkiä paitsi juhlissa.




 | 2. Collegepaita | Tanssikoulu DCA |
- Tätä paitaa on tullut kovasti nyt lähiaikoin käytettyä, sillä se on hyvin lämmin. Vaikka tämä kyseinen paita on lasten kokoa, jonka huomaa ehkä lievästi hihojen lyhyydestä. Silti tykkään siitä, että kyseinen paita on hyvin väliä. Itse olen ostanut tämän juuri DCA:n tanssikoulun kevät näytöksestä eli siis tanssin tanssikoulu DCA:lla.




| 3. Tohvelit | Sokos |
- Mä palelen mun huoneessa aivan koko ajan, koska juuri mun huone on tämän meidän talon kylmin huone... Miten mua aina onnistaa? Kumminkin tohvelit pelastaa mut tältä huoneeni kylmältä lattialta.




| 4. Puhelinkuoret | Glitter |
- Oon ite ostanut nämä kuoret joskus todella kauan aikaa sitten, mutta nyt vasta olen alkanut käyttämään kyseisiä kuoria viime kuussa. Mä en oo käyttänyt näitä sen takia, koska ne tekee puhelimesta hirveen paksun oloisen ja sitä on vaikea pitää taskussa. Mutta vasta nyt olen tajunnut kuinka hyödylliset kyseiset kuoret ovat!




 | 5. Rippiristi |
- Mun mummin kuolemasta tuli marraskuun alussa 12 vuotta täyteen, jotenkin aloin ajattelemaan, että ehkä se kun pidä tota ristiä mulla on helpompi olla. Joten ihan velvollisuuden takia ja ehkä omaa mieltä helpottaakseni olen pitänyt tota ristiä. Tällee, että tuo risti ei tarkoita samaa kuin kristinuskossa  minulle.




 | 6. Jouluvalot | Stockmann |
- Kyseiset jouluvalot sain vasta kylläkin lauantaina raahattua Stockmannilta kotiin, mutta mä olen aivan rakastunut noihin kaunokaisiin. Nimittäin mul on ollut pitkään jo vähän myöhäiset nukkumaan meno ajat, koska juttu on ihmisten aikoihin aikalailla kesken. Ja yleensä laitan valot pois silloin, kun menen "nukkumaan". Joten nämä ovat toimineet hyvänä yölamppuna, koska pimeessä näytön lukeminen alkaa sattumaan silmiin ainakin mulla, jolla on lähinäkö niin surkea.




 | 7. Paletin tummin luomiväri | H&M |
- Nyt kun mun hiusten väri on vaihtunut lämpimästä blondista viileään lähes hopeaan sävyyn, niin en ole enää kauheasti tykännyt käyttää tuota kultaista luomiväriä, mitä yleensä ennen käytin. Nykyään käytän paletin viimeistä sävyä, pysyy hyvin luomilla koko päivän ja sopii hyvin näihin mun uusiin hiuksiin.




| 8. Huulipuna | Sokos |
- Mä oon tykästynyt punaiseen huulipunaan todella paljon tässä lähikuukausina! En oo nyt kylläkään hetkeen käyttänyt, okei koeviikolla en käyttänyt melkeen mitään muuta kuin kulmat piirsin. Kumminkin oon rakastunut tähän Gosh:n huulipunaan sillä, niin kuin normi huulipuna niin lähtee aika nopeasti niin tämä jättää kumminkin punaiset huulet vaikka olisi täysin lähtenyt koko huulipuna.




| 9. Color Mask - Platinum | Sokos |
- Olen puhunut tästä joskus aikaa sitten keväällä viimeksi. Kumminkin olen nyt todennut tämän tuotteen ehkä parhaimmaksi sävyttäväksi ja korjaavaksi hoidoksi mun hiuksille. Mun hiuksia on vaalennettu ja täydellisesti yritetty tappaa keinolla millä hyvänsä, koska pyrin täydelliseen hopean harmaaseen sävyyn, hups. Kumminkin, mun hiukset ei ole katkeilleet tai kuolleet tai menettäneet pituuttaan lähes ollenkaan. Sekä tämän ansiosta olen saanut pidettyä mun hiuksissa kiillon! Mä tykkään!




| 10. Hopea shampoo | Sokos |
- Ostin viimelauantaina uuden hopea shampoon itselleni, koska totesin mun vanhojen hopea shampoiden olevan liian "mietoja" mun hiuksille. Tai no mielumminkin mä halusin enemmän näkyviä tuloksia ja pian. Olen nyt pessyt kyseisellä shampoolla kaksi kertaa hiukseni ja ero on huomattava. Ei ole enää keltaista sävyä kaikkialla ja hopea puskee läpi hiuksista. On tähän mennessä ollut täyden 20€ arvoinen tuote! Haluun kyllä vielä nähä pystyykö tämä vaikutusaikaa lisäämällä tuomaan mun hiuksille täydellisen hopean harmaan sävyn! Ainoa miinus puoli tuossa shampoossa on se, että se värjää kynnet ja kädet. Pullossa varoitetaan kyseisestä ominaisuudesta, mutta se on pieni ongelma tehon rinnalla!


Tälläinen postaus tällä kertaa, sunnuntaina tulee taas postausta. Toivottavasti tykkäsitte!

~Moikka ja ens postaukseen~

sunnuntai 29. marraskuuta 2015

~Jos tahtoo milloinkaan, onnen saavuttaa~

~Joskus vieläkin, talviaamuisin.
Mietin missä meet,
onko vastanneet,
vuodet unelmiis.
Minkälainen tie, sulle annettiin~
-Juha Tapio - Ohikiitävää-

Mooi!
Täällä kirjoittaa kuvien muokkaukseen ja selaamiseen pikkuhiljaa kyllästynyt tyttö, nimittäin tämän postauksen kuvien etsimiseen meni ikuisuus! Kumminkin, huomannea alkaa uusi jakso koulussa, jota en odota yhtä innoissani niin kuin odotin 2 jaksoa taannoin. Samoin tiistaina alkaa joulukuu, joka tietää blogin puolelle aktiivisempaa kirjoittamista. Niin kuin viime postauksessakin taisin lopussa mainita, että joulukalenteria multa ei tule tänä vuonna niin kuin edellisenä kahtena vuotena on tullut. Voin hyvin yhtyä ystäväni Arskan sanoihin, jotka hän viime jouluna taisi mulle sanoa. Nimittäin hän sanoi silloin siitä, että mielummin teen postauksia sillee miten musta tuntuu hyvältä, eikä sillälailla pakottamalla. Koska viimeisen kahden vuoden joulukalenterit on olleet, joiltain osilta pelkkää pakon omaista toimintaa. Jopa joistakin postauksista näki sen mun fiiliksen, joka oli juurikin sitä, että oli pakko saada jonkin sorttinen postaus aikaiseksi sille päivälle. Muutenkin lukio vie enemmän aikaa kuin yläaste ja mulla on tulossa tässä seuraavassa jaksossa biologia, englanti ja kemia. Kaikki on varmasti tietoisia siitä, että englanti ei ole mun 1. lempiaine 2. vahvin aine. Kemia ja biologia vie aikaa sillä, että niistä tulee taas niin paljon tehtäviä ja mä oon henkilö, joka ei jätä tekemättä yhtäkään tehtävää, jos ei ole pakko. Niin siihen menee taas aikaa, kun teen niitä tehtäviä yli 80 jne. Josta päästäänkin asiaan eli postauksia tulee tästä eteenpäin joulukuun ajan kaksi kertaa viikossa. Postaukset tulevat tiistaina ja normaalisti sunnuntaina, paitsi jouluaatto viikolla, postauksia tulee kolme. Maanantaina, jouluaattona eli torstaina ja sunnuntaina. Mutta siitä sitten enemmin silloin. 
Tämän päivän postauksen aiheena olisi Top 13 parasta muistoa kavereiden kanssa. Roosa joskus keksi tämän idean, joten toteutan sen tällä kertaa. Tässä on muistoja noin vuodesta 2012-2015. Yritin valita muistoja, jotka ei olisi tältä vuodelta nimittäin teen aika varmasti taas sen "Vuoteni pikakelauksena"-postauksen niin kuin viimevuonnakin. Joten sen takia tässä on suhteellisen vanhoja muistoja. On tässä kolme muistoa tältä vuodelta. Mutta mennään postaukseen.
Aloitetaas...

| 1. Tampere reissut - 2012 |
Heini, Sofi & Lupe

- Tampereen reissut oli parhaita siihen aikaan, kun vielä ala-asteella oltiin. Lupen isä silloin asui Tampereella, joten mentiin sinne välillä viikonloppuisin koko porukalla, johon siihen aikaan siis kuului juurikin Lupe, Sofi ja Heini. Tästäkin blogista varmaan, jostain todella kaukaisesta postauksesta saattaa löytyä, jotakin niiltä reissuilta. Parasta ehkä niissä reissuissa oli se, että mentiin keskenämme junalla sinne. Esim. Mä oon sellaisesta perheestä, jossa on aika paljon rajoitteita aina ollut. Joten se oli täysin luxusta päästä kavereiden kanssa, jonnekkin pidemmälle. Muutenkin ehkä se paras osuus ja se mistä nuo kaikki reissut tulee muistamaan oli se, että jäätiin väärällä pysäkillä pois. Me jäätiin Tampereen sijaan Toijalassa vahingossa pois, jossa me sitten odotettiin, kun Lupen isä tuli hakemaan meitä. Vaikka mä olin sillon ihan paniikissa ja ihan hätääntynyt, koska oltii jossain josta kukaan meistä ei tiennyt mitään. Niin nyt jälkeenpäin naurattaa, kuinka urpoja ollaan oltu. (Kuvien laatuun ei vuonna 2012 panostettu lainkaan, joten kuva on järkyttävän sumea yms. Ja tämä oli ainoa kuva, mitä mulla on jäljellä niistä reissuista)

| 2. Rihannan konsertti - 2013 |
Sanna

- Tämä oli ensimmäinen kerta, kun mä pääsin jonkun artistin kunnolliselle keikalle. Mä muistan vieläkin, kuinka mun kaveri suuttui mulle siitä, että menin Sannan kanssa tuonne Rihannan keikalle ja silloin mua ei kauhesti oikeastaan kiinnostanut Rihanna vaan se, että sain olla Sannan kanssa. Mutta kun nyt jälkeenpäin miettii, niin tuo oli yksi parhaimmista illoista siihen aikasessa elämässäni. Tutut kappaleet, lapsuuden kaverin seura ja kameran zoom! Täydellistä! Meillä oli kyllä silloin aidosti kivaa Sannan kanssa, kummatki vaa lauloi ihan täysiä ja vaikka meidän paikat olikin ylhäältä ja oltiin varoitettu, että saattaa olla mahdollinen näköeste, niin me nähtiin todella hyvin! Parempaa paikkaa ei olisi silloin voinut kuvitella.

| 3. Sannan mökki - 2013 |
Sanna & Aapo

- Sannan mökki... Sieltä kaikki alkoi. Sen takia tämä kuuluukin parhaimpiin muistoihin, ei vain sillä että tapasin Aapon siellä (kyllä tuo punapaitainen kollaasin alakuvassa on Aapo!) vaan myös sen takia, että mulla ja Sannalla oli aivan tajuttoman hauskaa tuolloin. Ne kolme päivää, mitä silloin olin tuolla Sannan mökillä tuun muistaa ikiusesti. Mä muistan vieläkin sen Aapon virneen, kun oltiin veneellä ja mä istuin selin Aapoon. Yhtäkkii tyyppi vaan heittää vettä mun päälle ja kehtaskin vielä väittää Sannan pikkuveljeen heittäneen sitä vettä mun päälle. Oon luvannut kostaa tämän tapahtuneen, jossain aikaisemmassakin postauksessa. Mutta ehkä vielä jonain päivänä saan tilaisuuden kostaa, hah!

| 4. Ainon mökki - 2013, 2014 & 2015 |
Roosa, Aino & Iida-Maria(2014)

- Mä en edes tiedä, mitä sanoa näistä Ainon mökillä olo kerroista. Joka kerralla mulla on ollut tajuttoman hauskaa ja vaikka vesi on joka kerta aivan tajuttoman kylmää niin ollaan silti menty uimaan. Tästä on tullut jonkinlainen perinne meijän tyttöporukalle. Mä muistan vieläkin esim. 2013 kesän, kun oltiin Ainon mökillä, koska mä tulin silloin kipeeksi, me kärsittiin Roosan kanssa päivä nälkää ja sitten kun oli ruoka niin kummallakin oli suunnilleen sydämmet silmien kohdalla. Sekä silloin mä aloin kertoo, jotakin kauhutarinaa ja loppujen lopuksi kello kolme yöllä me soitettiin aivan paniikissa Ainon isälle, että tulee hakemaan meidät päämökkiin nukkumaan. 2014 kesänä Iida-Mariakin pääsi mukaan, tämä oli se mökkireissu, jolloin me roikuttiin Skypessä ihan koko ajan Aapon ja muiden sen kavereiden seurana. Sekä käytiin Tuurissa ja puhuttiin sydänkohtauksen saamisesta, jos hyppää lämpimästä kylmään veteen. 2015 kesänä sitten oltiin juhannuksena Ainon mökillä. Silloin me lähettiin metsään hankkimaan hyttysen puremia, nähtiin naapuri mökin saunan palaminen ja tanssittiin kokon luona. Sekä mä näin ensimmäistä kertaa juhannus kokon.

| 5. Evakosta pois pääsy Espoonlahteen - 2014 |
9A:n tietyn porukan tytöt ainakin

- Tämä oli varmasti suurimpia onnellisuuden hetkiä, kun saatiin tietää pääsevämme Rastaalan ala-asteelta pois! Jos joku ei siis teidä, meidän yläasteella todettiin sisäilma ongelmia. Meidän yläaste hajautettiin neljään eri paikkaan ja se, kun saatiin tietää pääsevämme taas kaikki samaan paikkaan oli, jotain niin ihmeellistä ja samaan aikaan epätodellista! Mä tuun ite ainakin muistamaan parhimpina aikoina yläasteelta sen, kun päästiin Espoonlahteen ja sieltä parakkikouluun Viherlaakson kentälle. Vaikka siinä Arska on kyllä oikeassa, että se aika, mitä Rastaalan ala-asteella vietettiin lähensi meitä ainakin tiettyä porukkaa, niin olin kyllä ikionnellinen, että päästiin sieltä pois! Mä muistan vieläkin, kun sain äitiltä viestin eräs käsityön tunti ja siinä luki isoilla kirjaimilla, että "PÄÄSETTE POIS RASTAALASTA" ja se onnellisuuden määrä oli, jotain sanoin kuvailematonta. 

| 6. Rippijuhlat - 2014|
Aino, Iida-Maria, Roosa & Roosa, Julia V

- Ainon ja Julia V:n rippijuhlat ovat kahdet parhaimmat rippijuhlat, missä olen koskaan käynyt! Ehkä johtuen siitä, että kummatkin olivat läheisimpien kavereideni juhlat. Kumminkin kummistakin juhlista on jäänyt niin hyvät muistot, että paremmista saisi vain haaveilla. Ainon juhlista Ainon isän puhe on jäänyt parhaiten mieleen samoin Ainon reaktio, kun hän availi lahjojaan. Aino ei olisi koskaan antanut mulle anteeksi, jos olisin julkaissut sen kuvan, missä hän avasi kai jonkun sukulaisensa antamaa lahjaa ja rekatio on sanoin kuvailemattoman huvittava! Julian rippijuhlista on jäänyt mieleen parhaiten Julian "innostus" kuvien ottamisesta. Julia näytti kaikissa kuvissa, mitä hänen äitinsä tai joku sukulaisensa yritti ottaa hänestä niin tympeytyneeltä ja kyllästyneeltä, kun olla ja voi! Onneksi sentään mun ottamissa kuvissa hän hymyili, mutta sain pari tuntia sitten ihan hyvät naurut niistä kuvista, missä Julia on perheensä kanssa kuvattavana. 

| 7. Tet-jakso Robert' Coffee - 2014 | 
Pihla

- Tet-jakso 9 luokalla oli lähes tulkoon täydellinen. Oltiin Pihlan kanssa yhdessä Iso Omenan Robert's Coffeessaa töissä kaksi viikkoa. Verrattuna mun 8lk:n tet-jaksoon tämä oli täyttä luxusta, vaikka mä kuurasinkin niitä seiniä ja Pihla lakaisi pullia tiskin alta. Paras osuus koko tet-jaksossa oli se, että olin siellä juuri Pihlan kanssa. Olin 8 luokalla tetissä yksin päiväkodissa ja vaikka ne lapset oli ihania ja niin edelleen, silti nautin paljon enemmän tiskaamisesta ja siitä, että oli ruokatunnilla edes joku jolle jutella. Mä tykkäsin ja voisin mennä milloin vain töihin takas Robert's Coffeeseen, en kyllä vakituisesti, mutta kesätöihin menisin mielelläni! Mulle ainakin jäi hyvät muistot sieltä ja varsinkin, kun olin Pihlan kanssa siellä niin meillä oli hauskaa, ei ollut niin puuduttavaa yksinään.

| 8. Pikkuhuopalahden puisto - 2014 |
Aapo, Roosa, Kalle & Mike

- Tämä muisto sijoittuu siihen aikaan, kun mä ja Aapo yritettiin tutustuttaa meidän kavereita toisiinsa.  Mä muistan, kun alkuperäisenä tarkoituksena oli se, että mä olisin mennyt Kallen ja Aapon kanssa kolmisteen, kunnes sain Roosan värvättyä mulle tyttöseuraksi. Pyörittiin ensiksi keskustassa ja sen jälkeen linnottauduttiin Pikkiksen puistoon, johon sitten tuli Mikekin. Mä olin siihen mennessä nähnyt Kallen kaksi kertaa ja Miken kerran, joten oli ihan mielenkiintoista. Mä en tiedä, miten tämä on jäänyt niin hyväksi muistoksi, ehkä sen takia, että kaikilla oli kivaa tuolloin! 

| 9. Halloween - 2013 & 2014 |
Roosa, Iida-Maria & Aino

- Oli vaikea valita, mikä meidän neljän järjestämistä jutuista tähän kohtaan valitsen, mutta päätös oli loppujen lopuksi helppo. Halloween oli meille sellanen juhla, johon panostettiin oikeasti kunnolla. Tänä vuonna sitten, ei järjestetty meidän kesken mitään, joka oli harmi! Mutta aikasemmilta vuosilta on jäänyt hyvät muistot. 2013 Halloweeninä oltiin Roosalla ja lähettiin illalla/yöllä Roosan äidin kyydillä kotiin. 2014 Halloweeninä oltiin Ainolla yötä ja oltiin kuvailemassa pellolla ja kaikki ihmiset katto meitä ihan ihmeissään, kun ajoivat tai kävelivät meidän ohi. Silloin myös Aino pyrki, jollainlailla "värjäämään" hiuksiaan mustaksi vappuväreillä ja lopputulos oli se, että Ainon käsivarretkin oli mustat siitä väristä.

| 10. 9lk:n syksyn päättäjäiset - 2014 |
 Heini

- Meillä oli 9lk syksyn päättäreinä kehitellä, jotain kivaa Heinin kanssa. Tarkotus oli mennä leffaan ja syömään. Kummatkin toteutui, mutta ei ihan sillee miten odotettiin. Silloin lauantaina ei mennyt kauheasti mitään leffoja paitsi Salkkareiden Nightmare 2. No me mentiin se sitten katsomaan ja mä harvemmin koen myötähäpeä, jonkun puolesta. Mutta sen leffan puolesta koin valtavaa myötähäpeää! Sitten meidän piti mennä syömään, johonkin hienoon paikkaan. No minne me päädyttiin, Heseen. No se on mun ja Heinin sekä Roosan yleensä sellanen hienosto ravintola, heh! Kumminkin illalla sitten jäin Heinille yöksi ja katottiin Sinister ja Frozen (se kauhuleffa, ei se Disneyn) sekä kuunneltiin Heinin joululaulujen laulantaa. 

| 11. Uusivuosi - 2014 |
Kalle, Roosa & Aapo

- Uusivuosi. Mä vietin uuden vuoden 2013 Thaimaassa, joten olin jo päättänyt silloin, että 2014 uudenvuoden vietä kavereiden kanssa. Lopputuloksena vietin sen Aapon, Roosan ja Kallen seurassa. Vaikka se oli jollain tavalla aikasta floppi, niin mulla oli ainakin todella hauskaa. Mä piilouduin pakastimen taakse ja leikittiin Roosan kanssa jotain kuntopyörää, katottiin jotain ihan random leffaa ja pojat pelasivat pleikkaakin, jossain välissä. Parhaaksi muistoksi tämä nousi varmaankin juuri sen takia, että meillä oli hauskaa ja sen takia, että se oli ensimmäinen uusivuosi, jonka vietin suuremmassa kaveriporukassa kuin normaalisti. 

| 12. Pihlan 16-vuotis synttärit - 2015 |
Pihla, Julia, Maija & Roosa

- Kun mä aloin miettimään koko postausta idean tasolla, niin päätin jo, että jos toteutan tämän niin Pihlan synttärit on pakko päästä siihen. Nimittäin ne olivat yhdet parhaimmista synttäreistä millä olen koskaan ollut. Me käytiin kiipeilemässä ja oltiin Pihlalla kunnon avautumisrinkiä. Koska esim. juurikin Pihla ja Arska oli mulle lähimpiä kavereita meidän luokalta yläasteella ja Arska oli ensimmäinen henkilö kehen edes koko luokalta tutustuin. Ja vaikka tunnettiin toisemme, niin ei me kauheasti oltu kumminkaan syvällistä tai menneitä juteltu aiemmin kuin vasta tuolloin Pihlalla. Mulla on muutenkin niin ikävä kumpaakin, Roosaa nyt sentään nään koulussa jne. On mulla Maijaakin ikävä, mutta häntäkin olen nähnyt enemmän kuin Pihlaa tai Arskaa. 

| 13. Koululle jääminen koulupäivän jälkeen - 2015 |
Eetu & Steffe 

- Joku varmasti miettii, että miksi me ollaan jääty edes koulun jälkeen koululle. Mutta yleensä se meni niin, että Eetu ja Steffe jäivät pitämään mulle seuraa, kun odotin Roosan pääsevän koulusta. Koska mulla oli loppunut koulu jo 12.25 ja Roosalla vasta 14.30 ja me mentiin aina treeneihin koulusta suoraan. Mutta kumminkin nämä koululle jäämiset kuuluu mun parhaisiin muistoihin sen takia, koska  silloin kun ollaan sinne koululle jääty venaamaan Roosaa niin oon saanut nauraa ihan kyyneleet silmissä esim. meidän kömpelölle yritykselle lämmittää Eetun pizzaa ja kaikki tuoli sodat sekä muumien katsomiset, jostakin koulun telkkarista. Mä tuun varmaan ikuisesti muistamaan tuon pizzan!

Tälläinen postaus tällä kertaa! Toivottavasti tykkäsitte ja taas, jos haluaa nähä kuvat tarkkoina niin pitää avata kuvat suuremmiksi. En ole vielä kerennyt selvittämään mistä se johtuu, että Blogger tekee kuvista huonolaatuisia. 

~Moikka ja ens postaukseen~

sunnuntai 22. marraskuuta 2015

~Kun sinä et siinä oo~

~Kun ilma nousee höyryten
ja vierelläni askeleesi kuulen narskuva,
sä oot kuin pakkanen.
Sinun kuulen sen taas sanovan,
että oon sun kohtalosi.
Meidän pitää odottaa seuraavaan elämään~
-Jannika B - Seuraavaan Elämään-

Mooi!
Mä en todellakaan tiedä, mikä mua vaivaa. Jos vertaan esimerkkinä viime koeviikkoon, niin mä luin viikkoa etukäteen kaikkiin kokeisiin ja koko koeviikko meni lukien. Verrataan tämän hetkeiseen kakkos jakson koeviikkoon. Äikkää luin tiistaina 20 minuuttia ja keskiviikkona myös sen 20 minuuttia. Torstaina oli koe ja meni varmaan ihan hyvin, mutta mua jäi se ehkä lievästi huolestuttamaan, että kaikki muut teki koetta tasan 11.00 asti ja sitten olin minä. Minä olin valmis jo 10.15 ja tarkistin 10.30 asti. Mulla varmaan jäi jotain tekemättä, mutta en stressaa. Eniten mua stressasi matikan koe, joka oli perjantaina. Kokeesta en osaa sanoa mitään! Nimittäin musta tuntui, että se meni hyvin. Todellisuudessa mun vastaukset niihin laskuihin oli aika mielenkiintoisia, että en osaa sanoa, tuleeko hyvää numeroa? Tulevalla viikolla olisi vielä edessä huominen fysiikan testi, ei sitä kokeeksi voi sanoa! Tiistainen mantsan koe, johon en oo lukenut yhtään, paitsi muistan aika hyvin välikokeeseen lukemani asiat. Keskiviikkona raahaudun kouluun 45min istumaan hiljaa musiikin oppitunnille, jossa pitäisi varmaankin viitata ja näyttää, että on tunneilla jotain oppinutkin. En menisi ihan takuuseen siitä, että olenko oppinut jotakin? Torstaina olisi sitten vielä vika koe eli se kuuluisa yhteiskuntaoppi. Tässä tullaankin ongelman ytimeen! Mä en oo avannutkaan fysiikan kirjaa, mantsan kirjaa tai yhteiskuntaopin kirjaa ja siltikään mua ei stressaa yhtään. Se on jo outoa, koska mä stressaan kaikesta. Näistä kokeista en silti stressaa yhtään, joten en todellakaan tiedä tuleeko kertomisen arvoisia numeroitakaan! 
Muutenkin viime aikoina oon ollut hieman ulapalla kaiken suhteen. Ehkä se ei näy päälle päin, mutta mun päässä on sota käynnissä aivan koko ajan. Esimerkkinä matikan kokeessa perjantaina, mä lopetin kesken tehtävän kokonaan ajattelun ja parin sekunnin päästä katsoin sitä laskua sillä fiiliksellä, "miksi mä teen tätä?" Mä oon aina tottunut olemaan se, jolla on ajatukset selkeinä ja jotakin järkevää sanottavaa. Lähiaikoina on kumminkin tuntunut siltä, että olen enemmän hukassa kuin moni muu ihminen mun ympärillä, jotka väittävät olevansa hukassa oman päänsä suhteen. Ei se mene näköjään niin, että se joka on aina ollut vahva, pysyy vahvana. 
Mä kävin viime viikolla kampaajalla, jonka tarkoituksena oli saada mun tyvikasvu takaisin blondiksi ja koko hiukset harmaan/tuhkan sävyisiksi. Lopputulos oli parempi kuin osasin odottaa, kaikki sen lähemmäs 2 ja puolen tunnin istumisen arvoista. Kumminkaan tämä ihana väri, joka näkyy ihan vikoissa kuvissa paremmin ei ollut se alkuperäinen väri, mikä oli tarkoitus tulla. Väristä tuli kumminkin ihanampi kuin olisin ikinä osannut toivoa! Tämä kaikki ihanuus lähti heti ekan pesun jälkeen... Tällä hetkellä mun hiukset ovat, jotakin tämän näköistä, mitä kuvista huomaa. 
Aloitetaas...








 | Takki - H&M |
| Huivi - Bikbok |
| Laukku - Michael Kors |
| Farkut - Dr. Denim |
| Kengät - Esprit |


Tälläinen postaus tällä kertaa ja suuret kiitokset Aapolle kuvista! Päästin ensimmäistä kertaa Aapon mun kameran taakse, joten olen hyvin ihmiseesäni, miten hyvin Aapo pärjäsi kamerani suhteen. Mä en muuten tiedä, johtuuko tämä mun koneesta vai Bloggerista? Nimittäin näistä mun kuvista lähtee tarkkuus aivan kokonaan ja näyttävät sumeilta. Hyvälaatu tulee, kun kuvan avaa suuremmaksi. Kuvat kumminkin kamerassa ja koneelle siirrettäessä ovat laadultaan hyviä, kunnes siirrän ne tänne blogin puolelle? Että jos joku osaa auttaa tässä pulmassa, niin kiitos! Toivottavasti tykkäsitte.
Tässä vielä näkyy minkä väriset mun hiukset oli juuri kampaajan jälkeen eli vähän pinkin sävyiset! Huomatkaa myös keltainen valotus, että hiukset oli alunperin hopean, violetin, pinkin, blondin ja ruskean sekoitus.






~Moikka ja ens postaukseen~