Päivä Korkeasaaressa

~Vaik en tiedä susta paljoo,
Silti musta tuntuu et tää on niin järjetönt,
Et äts on järkeä,
Ku löydän itteni taas nuuhkimast sun paitaa,
Mietin oonks mä tullu hulluks vai,
Kuuluks tän olla tällaista~

-ABREU - Yhen elämän juttu-

Mooi!

Täällä tuttuun tapaan kirjoittaa ihan liian väsynyt tyttö, joka eilen metsästi ensiksi muumi päivän muumimukia ja sen jälkeen unta. Hyvä uutinen on se, että sain mukini ostettua todella todella pitkän odottelun jälkeen, kun toimituskulut lopettivat lagaamisensa. Tai toivottavasti muki saapuu perille, koska jotenkin jäi epävarma fiilis, vaikka tilausvahvistus napsahtikin sähköpostiin... Sormet ristissä ja saas nähdä kuinka kauan kestää toimituksessa. Huonompi homma oli unen kanssa. Nimittäin Harry Potteria tuli katsottua kolmeen asti, jonka jälkeen etsiskelin unta asmr:n avulla about tunnin, kunnes luovutin ja totesin, että tämä kuumuus saa riittää mulle! Ihmeen kaupalla nukahdin puoli viisi aamuyöstä.
Kuitenkin tänään haluaisin juuri sinulle jakaa about viikko sitten Korkeasaaressa räpsimiäni kuvia! Nimittäin meitsi meni aivan turistista, kamera lähes koko ajan silmien edessä ja keskittynyt ilme kasvoilla.

Aloitetaas...

- Hommahan oli niin, että yhtenä mun 2018 Bucket listan kohtana oli " Vie Steffe Korkeasaareen". Nimittäin herran omien sanojen mukaan hän ei ollut, joko koskaan käynyt Korkeasaaressa tai sitten oli niin pieni, ettei muista siitä mitään. Mehän sitten päätettiin ostaa Korkeasaaren verkkokaupasta ennakkoliput, jotka oli pari euroa halvemmat kuin porteilta ostettuna ja lähdimme Korkeasaareen. 

 - Itsehän olen käynyt useamman kerran pienenä Korkeasaaressa, mutta tällee vanhemmalla iällä ei ole kyllä tullut käytyä. Ainoat muistot lapsuuden Korkeasaari reissuista on kaksi pöllö pehmolelua, joista toinen oli mun Harry Potter leikeissä mun Hedwig. Samoin se, että mua "jahtasi" riikinkukko ja, että lokki vei pikkuveljeltäni jäätelön hänen kädestään. Joten olikin jo korkea aika kerätä uusia muistoja.

 - Ensimmäinen eläin joka kohdattiin niin oli mua pienenä "jahdannut" riikinkukko. Riikinkukot kyllä kuuluvat top 3 joukkoon Korkeasaaren asukeista. Käveltiin ekaksi kissalaaksoon, jossa oli todella hiljaista ja väsynyt tunnelma. Ensinnäkin kello oli neljän paikkeilla ja oli todella aurinkoinen ja lämmin päivä, joten ihan ymmärrettävää, että kaikki kissapedot olivat 1. varjossa ja 2. hyvin epäaktiivisia. Joten suunnattiin kahvilan kautta apinalinnaan, jossa meitä viihdytti monen yksilön sijaan vain yksi apina. Sillä muut istuskelivat varjossa sisätiloihin johtavilla luukuilla. Eipä se menoa haitannut!

 - Apinoiden jälkeen ennen karhulinnaan suuntaamista päädyttiin Steffen kanssa ihmettelemään kaikkia pihalla olevia aitauksia ja lintujen häkkejä. Korkeasaaren hassuimmat kaverukset taisivat olla tässä ylemmässä kuvassa esiintyvät mongolianvillihevoset. Mä en tiedä miksi, mutta mulla tulee tästä kuvasta aivan mieleen Heini ja Roosa. Mä voisin ihan hyvin kuvitella, että toinen yrittäisi näykkästä toisen jalasta palasen.

 - Steffe sano, että poseeraan mun asukuvissa samallailla kun tämä kameli... En tiedä oliko se kohteliaisuus vai ei, heh!

 - Aitauksilta päädyttiin karhulinnaan, jossa ei kyllä vipinää eikä vilskettä ollut, mutta toisen karhun seinää vasten makoilua ja toisen maan haistelua oli ihan leppoista katsoa. Sieltä sitten päädyttiinkin riikinkukkojen häkin luokse, jossa herrat vain makoilivat auringossa. Tämä yläpuolella oleva kuva oli ehkä ihan mun lemppari otos koko reissulta!

 - Mun suurin missio oli koko reissulle se, että näkisin lumileopardin. Joten palasimme vähän ennen kello 19 takaisin kissalaaksoon. Olimme jo Steffen kanssa ensimmäisellä kierroksella hyvin tarkkaan katsoneet kaikki ikkunat mistä kolmeen eri lumileopardien alueille näki. Mutta lumileopardeja ei näkynyt missään, kunnes viimeisellä ikkunalla, jolloin oli jo ihan luovuttamassa kunnes vieressäni seisova pariskunta alkaa tohkeissaan osoitella ja hihkua toisilleen. Lumileopardit olivat sitten päättäneet valita tietenkin varjoisimman ja syrjäisimmän nurkan koko häkissä, joka on toki loogisin vaihtoehto kuumalla säällä. Oon niin happy, että näin kyseiset kissaeläimet.

 - Saavuttiin Steffen kanssa amurintiikerien kohdalle juuri oikealla hetkellä, koska juuri silloin yksi kolmesta tiikeristä alkoi leikkimään vedessä pallollaan! Neljän aikaan niin lamaantuneista amurintiikereistä oli tullut pikkusen aktiivisempia ja touhukkaampia. Vaikka kuitenkin 2/3 tikrusta näytti kuitenkin siltä, miltä mun mood näyttää raksaan työpäivän jälkeen, mutta se ei haitannut yhtään! Ainakin pysyivät hyviä kuvia varten paikoillaan!

- Oli oikein onnistunut reissu eläinten, sään ja seuran puolesta! Kamerastakaan ei loppunut akku, vaikka vähän niin pelkäsin, koska en ollut kameraa ladannut ja kuvia tulikin räpsittyä todella paljon itseni että Steffen toimesta. Näin saatiin yksi muisto tälle kesälle ja yksi kohta pois mun 2018 Bucket listasta sekä Steffelle kokemus Korkeasaaresta. 
Toivottavasti tykkäsit eläimellisestä postauksesta, joka tällä kertaa painottui pääasiassa kuviin. 2018 Bucket listasta puheenollen 11 kohdasta on suoritettu jo tässä 8 kuukauden aikana 6 kohtaa. Eli hyvältä näyttää 2018 Bucket listan osalta! Toivottavasti sulla menee hyvin ja se olisi sitten sunnuntaihin.

~Moikka ja ens postaukseen~

Milloin?

~Koita mieleesi tää painaa,

Sä et ole saari, 

Irti mantereesta,

Irti jokaisesta,

Saari tarvii vettä,

Mä oon luonas että,

Voisin suojaa antaa, 

Kun käy tuulemaan~

-Pete Parkkonen - Mun-

Mooi!

Täällä taas, erittäin pitkästä aikaa.

On tullut paljon töitä tehtyä ja se selittää 70% hiljaisuudesta tai ainakin sen piikkiin olen kaiken laittanut, koska mulla oli todella paljon iltavuoroja ja mä en saa itseäni kirjoittamaan näitä postauksia koskaan päivällä. Joten jos olen illassa, niin se vuoro saattaa loppua joko 23, 00 tai 01 tai aamu 06, jos on yövuorosta kyse. Mä olin tämän kesän ajan sellainen työntekijä joka pystyi työskentelemään minävain päivänä, mihin tahansa kellon aikaan. Joten kaksi yövuoroa napsahti meitsin niskoille sitten tuossa heinäkuussa ja ne kaksi yötä olivat ehkä elämäni työläimmät yöt! Mutta en valita, koska mä oikeastaan vain siivosin ja opin ihan hirveästi kaikenlaista ja aamu kuudelta kotiin bussilla puksuttaminen ei ollut todellakaan niin pahan auringon noustessa kuin voisi kuvitella. 

Tänään kuitenkin haluan kertoa lisää mun kuulumisia.

(Kuvat ovat pikkuveljeni 18-vuotis syntymäpäivä illalliselta HARALD nimisestä ravintolasta, nauttikaa)

Aloitetaas...

- Tuohon otsikon yksinkertaiseen kysymykseen voin kiteyttää koko elämäni tällä hetkellä. Milloin palaan blogin puolelle? Milloin aloitan ensimmäisen opintopisteeni suorittamisen? Milloin alan ottaa iisisti? Milloin kaikki kaverisuhteeni räjähtää käsiin? Milloin sitä ja milloin tätä... Syksylle on tiedossa todella monta uutta asiaa enkä todellakaan tiedä olenko innoissani, kauhuissani vai vain jännittynyt. Moni asia tulee muuttumaan ja tavallaan tiedän olevani niihin valmis, mutta toisaalta muutos aina pelottaa. 

- Tällä hetkellä olen ollut blogista tauolla kuukauden. Oikeastaan olen vain tahallani jättänyt asian pois päiväjärjestyksestä. Nyt, kuukauden tauon jälkeen haluan takaisin. Niin kuin aina, tämä on mun harrastus. Rakas sellainen, mutta kuitenkin otan tästä liikaa painetta? En tiedä, että miksi... Tällä hetkellä haluan edelleen pysyä kaksi kertaa viikossa postaustahdissani (torstai & sunnuntai)! Se tulee kuitenkin muuttumaan syyskuun alussa tai puolivälissä. Nimittäin silloin palaan kerran viikossa systeemiin. Ihan oman pääkoppani selkeyden vuoksi.

- Nimittäin syyskuussa mulla alkaa yliopisto-opiskelu, joka samaan aikaan tuntuu niin oikealta ja väärältä. Olen niin valmis kuin voin vain olla, mutta silti mulla on olo, että tulen olemaan edelleen se lukiolainen aikuisten seassa... Ei se valkolakki musta aikuista tehnyt, mutta se todistus musta silti teki luonnontieteiden kandidaatin! Samaan aikaan niin hienoa ja outoa.

- Syyskuussa mulla alkaa myös viikonlopputyöt, joita jollain tavalla jopa odotan. Nimittäin tällä hetkellä mulla on mennyt viikko siitä, kun aloitin oman lomani. Eli olin kesätöissä täyspäiväisesti arkisin sekä viikonloppuisin kesäkuun alusta heinäkuun loppuun. Otin lomaa, jotta saan järjesteltyä kaiken syksyä varten ja saan vähän hengähtää ennen opiskeluja ja viikonlopputöitä. 

- Tähän opiskelujen, viikonlopputöiden sekaan pitäisi vielä sovittaa yksi iso mahdollinen elämän muutos, josta en halua vielä sen enempää mainita. Samoin tähän soppaan pitäisi vielä saada mahdutettua parisuhde, liikunta, nukkuminen, blogi, perhe ja kaverit. Jonkun korvaan tää vois kuulostaa äkkikuolemalta, mutta oikeastaan alan pikkuhiljaa tottua ajatukseen, että viikolla opiskelu ja niiden lomassa kaikki tuo mahdutettava osuus ja viikonloppuisin mahdolliset työt, jotta saa vähän rahaakin opiskeluiden ohessa kerrytettyä. Jos jokin osa-alue alkaa kärsiä, niin jostakin on pakko nipistää ja mutta toivon ja uskon, että kaikki menee oikein hyvin! Kunhan saan tuon yhden elämän muutoksen varmaksi ja opiskelut rullaamaan niin loppu sujuu toivottavasti kuin unelma. 

-Arvaattekin varmaan kenen jälkiruoka tämä viimeinen oli, no tietenkin mun. Ei mitään outoa tai mitään mille olisin ihan huippu allerginen. Oon nimittäin tässä kesän aikana todennut, että mulle ei sovi mikään muu jäätelö kuin mehujäät... Laktoositon jäätelökin aiheuttaa mulle jonkinlaisen allergisen reaktion... 

Tällainen postaus tällä kertaa! Toivottavasti tykkäsit, vaikka kuvat olivatkin pikkusen random verrattuna aiheeseen. Toivon, että nyt tämä ihme taukoilu loppuu ja tekisin postauksia vaikka talteen nyt kun olen lomalla, ettei taukoja pääsisi tulemaan. Toivottavasti sä olet edelleen siellä ja edelleen jaksat lukea ja selailla mun tekstejä ja kuvia. Kyllä mä tämän hiljaisuuden käännän vielä voitoksi! 

Se olisi sitten torstaihin.

~Moikka ja ens postaukseen~

Näihin nukahdan

~Jos haluat hajottaa,
Hajotetaan tää sit kokonaan,
Tänään se voi sattuu,
Kun yö on pimein ennen aamuu~

- KUUMAA - Huuda Lujempaa-

Mooi!

Täällä minä taas. Kaksi vapaa päivää vietetty ja loppuviikko töissä! Palkkapäivää odotellessa.
Moni joka mut tuntee niin tietää mut todella huonona nukkujana. Mä en nuku ikinä hyvin yökylässä tai muutenkaan jos olen pois kotoa. Steffelläkin olen vasta jokunen aika sitten "oppinut" nukkumaan, joka voi kuulostaa erittäin typerältä. Välillä on niitäkin päiviä, jolloin en saa kotonakaan unta. Usein syynä on stressi tai muuten vain unettomuus. Esimerkiksi lähes koko lukion ajan menin niillä mun 0-6h yöunilla ja 7h oli niinku jo lottovoitto! Kunnes löysin tavan nukahtaa ja tämä jos jokin toimi mun kohdalla.
Mä haluan nimittäin nyt vinkata juuri sulle 5 asmr-videota, joihin itse nukahdan AINA. Ei ole kertaakaan, jolloin näistä johonkin videoon en olisi nukahtanut. Toivon, että tästä on ehkä sulle jotain hyötyä nukkumisen, rentoutumisen suhteen tai ihan muuten vain.
( Jotkut pitävät asmr-videoita outoina ja muutenkin kummallisina, mutta suosittelen kokeilemaan ennen tuomitsemista! )

Aloitetaas...

| 1. Linda Ekroth - "SUOMI ASMR - Autan sua nukahtamaan" |
- Mä rakastuin ihan täysin Linda Ekrothin tapaan tehdä asmr-videoita ihan ensimmäisestä videosta lähtien, mutta kolmesta asmr-videosta tämä toka on ollut ihan mun suosikki! Jos mulla on ilta, jolloin uni ei siis tule millää! Ja kuuntelen tätä jonkin aikaa niin olen jo untenmailla. En tiedä miten, mutta tämä on ihan mun luotto video unen saannin suhteen. Linda Ekrothin kanavahan ei ole täysin asmr painotteinen niinkuin nämä loput kanavat, mutta tuovat ihanaa vaihtelua matkavlogien ja ylipäätään muiden videoiden sekaan.

| 2. ASMR Sita Sofia - "ASMR  Meikki-roleplay" |

- Mä löysin asmr videot kesällä 2016, jos en nyt ihan väärin muista ja silloin mä vihasin suomen ja ruotsin kielisiä asmr videoita. Englanti oli ainut mitä pystyin kuuntelemaan, kunnes Sita Salminen loi oman asmr kanava. Vasta sen jälkeen pystyin alkaa kuuntelemaan suomen kielisiä asmr videoita! Ja tämä video on aivan ehdoton lempparini Sita Salmisen asmr-videoista, koska tähän mä nukahdan ensimmäisen 5 minuutin aikana lähes tulkoon aina. Enkä osaa selittää, että miksi?

| 3. ASMR Darling - "ASMR Prom Makeuo and Dresses" |
- ASMR Darling oli ensimmäinen ASMR-kanava jonka Youtubessa tilasin ja nykyään vertaan kaikkia englannin kielisiä asmr-videoita hänen videoihinsa, koska hänellä on jotenkin jollain tavalla erilainen ote koko hommaan verrattuna moniin muihin, mitä olen kuunnellut. Samoin tykkään hänen aksentista jonka takia hänen juttujaan on mukava kuunnella ja itsekin opin samalla englantia.
Tähän kyseiseen videoon liittyy hauska tarina, nimittäin vappuna tultiin Roosan ja Ainon kanssa bailaamasta ja mun oli tarkoitus nukkua lattialla Ainon huoneessa. No mulla on niin paha koira allergia, juuri heidän koiraansa kohtaan (ei mulla tule Steffen koirasta mitään oireita, paitsi välillä) ja mä pihisin ja kuulostin kuolevalta kalalta vaikka olin allergia lääkkeen ja kaikki keinot käyttänyt. Olin sitten sinnitellyt ehkä 8 asti aamulla, kunnes siirryin Ainon olkkariin nojatuoliin nukkumaan!? Ensinnäkin vieressä olisi ollut pikkusen pidempi sohva, mutta kuka nyt järkevästi puoli horteessa ajattelee... Kuitenkin olin mennyt siihen nojatuoliin ja tunkenut kuulokkeet korviin ja laittanut tämän videon pyörimään. Olin nukahtanut kuin kynttilä ja Roosa naureskeli mulle, kun löysi mut sikeästä unesta nojatuolista kuulokkeet korvista ja videon loppuneena.

| 4. ASMR Darling - "ASMR A-Z Triggers to Help You Sleep" |
- Alunperin tarkoituksena oli vinkata 5 eri asmr kanavaa, kunnes tajusin, että niiden kaikkien videoihin en nukahda. Tämän takia mun on pakko mainita ASMR Darling:n monista hyvistä videoista vain kaksi, jotta tästä ei tulisi vain "ASMR Darling"-postaus. Nimittäin näihin mä oikeasti nukahdan ja tämänkin videon kohdalla se on todettu todella monta kertaa. Jos haluna nukkua päikkärit niin kuuntelen aina tätä ja uni tulee joka kerta. Mä en tiedä, miksi tästä on tullut mulle ns. päikkäri asmr-videoa, mutta ei se mitään! Kyseessä on siis todella pitkä asmr-video eli 2 tuntia pitkä ja erittäin hyvä video! Jokaista triggeriä (en osaa kääntää suomeksi järkevästi) tehdään tarpeeksi kauan ja musta ainakin ne ovat omaperäisiä, kun joillakin kanavoilla vain taputellaan peltipurkkeja niin tässä on edes pikkusen raaskittu käyttää aikaa toteutukseen!

| 5. ASMR Glow - "ASMR Game of Thrones RP" |
- Viimeisenä mutta ei todellakaan vähäisimpänä ASMR Glow:n ainakin omasta mielestäni aivan mahtava roleplay asmr-video! Varsinkin siihen aikaan, kun katsottiin Steffen kanssa Game of Thronesia, niin tätä videota tuli kuunneltua moneen moneen otteeseen. Tämäkin video on omalla tavallaan aivan sika nerokas, koska tässä ei puhuta itse kuuntelijalle/katsojalle niinkuin yleensä vaan itse Jon Snow:lle. Varsinkin jos tykkäät GOT:sta niin suosittelen lämmöllä tai jos et ole edes yhtä jaksoa Game of Thronesista nähnyt niin katso edes toi asmr-video niin saatat kiinnostua sarjasta!

Tähän loppuun haluan sanoa, että mä olen sellainen asmr-videoiden kuluttaja, että mä en katsomalla katso niitä videoita, mä vain kuuntelen. Esimerkiksi illalla, kun alan kuuntelemaan jotakin asmr-videota niin mä käännän kännykkäni näytön patjaa vasten, jotta valo ei häiritse mun nukkumista (olen erittäin herkkä nukkuja valon suhteen) ja laitan kuulokkeet joko kumpaankin korvaan jolloin nukun selälteen tai sitten vain vasempaan korvaan ja käännyn oikein poispäin puhelimestani. Mä myös yleensä siis nukahdan näihin videoihin, joten kuulokkeet yleensä jää mun korviin, jos ne ei irtoa nukkumiseni aikana. Sekä todella usein käy niin, että mun puhelin putoaa mun sängystä lattialle. Saan kiittää erittäin paljon siitä, että ei ole vielä mennyt näyttö rikki tai muuta vastaavaa, koska harvemmin mun puhelin putoaa matolle! 
Mutta toivottavasti pidit postauksesta, vaikka poikkesia aikalailla normaalista! Toivottavasti tästä oli sulle hyötyä tai edes käyt katsomassa näiden neljän neidin kanavat yms. Tällaista tällä kertaa ja se olisi sitten sunnuntaihin.
Hyvää yötä!

~Moikka ja ens postaukseen~

Elämän muutos

~Otat ensiaskeleet,
Varovasti tunnustellen,
Kaadut nouset ylös taas,
Yhä uudelleen,
Ja ymmärrät sen,
Pienet kolhut,
Suuret murheet,
Käsikkäin käy,
Kanssa riemun,
Oivallusten suurimpien~

-Samuli Edelmann - Mahdollisuus-

Mooi!

Täällä kirjoittaa erittäin väsynyt tyttö!
Mä en tiedä mikä mulla on, kun mua väsyttää lähes tulkoon koko ajan. Nukun kuinka vähän tai kuinka paljon tahansa, niin olen koko ajan aivan nukkumaan menoa vaille valmis.
Samoin mulla on kaksi varvasta työkenkien takia ihan pois pelistä. Samoin mulla on kadonnut oikeasta kädestä puristusvoima ja viidestä sormesta kolmeen sattuu, kun niitä taivuttaa! En tiedä oonko nukkunut mun sormien päällä jotenkin erittäin pahasti vai mikä nyt on, mutta kohta puolin on pakko mennä näyttämään lääkärissä, kerta en saa kättä edes nopeasti nyrkkiin.
Haluan myös pahoitella tätä maailman epäaktiivisinta toimintaani täällä blogin puolella. Mulla on motivaatioita, mutta ei energiaa? Jaksan kuunnella vain ja ainoastaan musiikkia, jos näen kavereita niin touhu on yhtä lamaantunutta kuin netflixin katsominen. Ja jos jonkin pitää kärsiä niin se on blogi... Toivon, että syksyllä viimeistään tämä mun blogi puhkeaa kukkaan! Yksi suuri syy myös postailemattomuudelle on se, että mulle ei ole kuvia?! Joka johtuu siitä, että olen töissä silloin kun on kauniit ilmat ja sitten kun on vapaata niin on jo liian myöhä eli YÖ tai sataa vettä. Vain mun tuuria... Mutta tästä vielä noustaan uuteen loistoon!
Tänään mä haluan kertoa teille mun tulevasta elämän muutoksesta.

Aloitetaas...

- Mä oon aina ollut ihminen, joka uskoo kohtaloon ja siihen, että jos asiat menee tietyllä tavalla niin sille on syy! Esimerkiksi siinä kohtaa, kun olin vaipumassa epätoivoon ja sitten päätin vielä kirjoittaa yhden työhakemuksen. Sitten viikko, vähän päälle? Tulee soitto työhaastatteluun, juuri sinne mihin olin epätoivoni hetkellä laittanut hakemukseni. Sinnehän mä sitten töihin pääsin ja siellä nyt 3 viikkoa olen pyörinyt ja palloillut. Rankkaa, paljon opittavaa, mutta omalla tavallaan hyvin hyvin palkitsevaa!

- Sama pätee opiskelupaikan suhteen. Uskon, että moni tässä viime viikkoina on ravannut Opintopolku.fi nimisessä järjestelmässä useaan otteeseen. Itseltäni kielsin koko ravaamisen, koska halusin odottaa siihen hetkeen eli torstaihin 28.6.2018, jolloin kaikki tiedot opiskelupaikoista julkaistaan. Kohtalo puuttui peliin juuri tuolloin, kun avasin tuon kyseisen järjestelmän kello 11 aamupäivällä. Kauhun sekaiset fiilikset vaihtui shokkiin ja jopa pariin kyyneleeseen ja iloon. 

- Ei, en päässyt ensimmäiseen, enkä toiseen enkä kolmanteen hakukohteeseeni, koska kyseessä oli kolme lääkistä peräkkäin. Tiesin jo etukäteen, että koe ei todellakaan mennyt niin hyvin, että olisin pärjännyt niille, jotka ovat joko lukeneet 2-4 vuotta lääkiksen pääsykokeisiin tai niille, jotka olivat käyneet valmennuskurssit tai ovat luonnonlahjakkuuksia fysiikassa. Minua fysiikka alkoi kiinnostaa vasta siinä kohtaa, kun se oli jo liian myöhäistä eli paria kolmea viikkoa ennen itse pääsykokeita.

- Kuitenkin elämän muutos tapahtui ja kahdessa kohdassa kerkesi hetken näkyä hyväksytty, ennen kun toisesta muuttui: "peruutettu, hyväksytty ylemmälle hakutoiveelle." Meitsi aloittaa tulevana syksynä 2018 Helsingin yliopistossa yliopisto-opiskelijana! Ja joku kaunis päivä (todennäköisesti viiden vuoden päästä) musta mahdollisesti valmistuu luonnontieteiden kandidaatti ja filosofian maisteri?!

- Elämää ei voi käsikirjoittaa, se tuli taas kerran huomattua. Meitsi ei päässyt pois pääkaupunkiseudulta, joka näin jälkikäteen aateltuna tuntuu ihan turvalliselta ja hyvältä vaihtoehdolta. Jään vielä kotiin asumaan syksyksi ja mahdollisesti kevääksi, koska Steffe lähtee armeijaan keväällä, niin en näe järkeä muuttaa tässä vaiheessa pois kotoa. Toinen syy intin lisäksi on se, että asun juuri sopivan välimatkan päässä yliopistosta, joten pääsen julkisilla paremmin kuin hyvin! Eikä tarvitse alkaa nostamaan opintolainaa, eikä huolehtia vuokrista yms muista menoista. Mutta kyllä se pois kotoa muuttaminen lähestyy tässä vuoden sisällä.


- Entäs lääkis haave? Se ei ole kadonnut minnekään, reitti on nyt vain toinen! Haluan opiskella ja ainakin tällä hetkellä tuo ala, jota pääsin nyt opiskelemaan kiinnostaa mua ja voi olla todella hyödyksi lääkistä ajatellen tulevaisuudessa. Ensi keväänä uudestaan pääsykokeisiin ja panostan ja tähtään sisään pääsyyn. Tai sitten voi käydä niin, että hurahdan täysin tulevaan koulutukseeni, että haen lääkikseen vasta viiden vuoden päästä? Kukaan ei tiedä! Niinkuin tuleva anoppini hyvin sanoi: "Mitään ei voi tietää ennen, kun kokeilee!"


Kyllä musta lääkäri vielä joku päivä tulee, aikaa on vielä toivottavasti paljon jäljellä! Tällainen postaus tällä kertaa. Toivottavasti tykkäsitte tällaisesta lievästä life updatesta. Mä yritän parhaani, jotta saisin energian riittämään myös tähän blogiin! Mä haluan tehdä tätä, tämä on mun tapa rentoutua. Mutta silloin kun on stressisumussa niin ei jotenkaan edes näe niitä omia rentoutumiskeinoja! Se olisi sitten torstaihin.

~Moikka ja ens postaukseen~

Toukokuu 2018

~Välitan sust vielkin,
Iha sama mitä mietit,
Vaikka kauan se kiellettiin,
Ettei meidän yhtälöä toimii saa,
Niin joskus se on rakkautta et luovuttaa~

-Pete Parkkonen ft. Etta - Kävi niin kävi näin-

Mooi!

Mä saatan olla selityksen velkaa tälle kahden viikon tauolle... Selitys on yksinkertaisesti työt. Mulle soitettiin 9 päivä perjantaina, että voitko aloittaa työt jo maanantaina keskiviikon sijaan. Sehän mulle kävi ja arvatkaa pystyinkö vain jännittämään koko sunnuntain, jonka takia tämän päivän postaus julkaistaan vasta tänään 21.6. Mulla oli viime viikolla 5 päivää töitä eli ma-pe ja olin aivan loppu, jonka takia ei tullut postausta ja sunnuntaina kävi klassinen unohdin, no yritetään uudestaan torstaina. Tällä viikolla mulla on neljä vuoroa ja alkaa olla jo oppinut kaikki toiminta tavat yms niin ei ole niin rankkaa kuin viime viikolla, jolloin käytti kaiken energian siihen, että yritti muistaa kaiken oppimansa. Hyvällä motivaatiolla eteenpäin!
Tänään aiheena olisi siis Toukokuun 2018 suosikit. Olisin keksinyt varmaan 15 suosikkia, mutta keräsin niistä 5 ja ehkä pari saattaa tulla kesäkuullekin, koska ne suosikit ovat pysyneet toukokuusta kesäkuulle ja tulee todennäköisesti pysymään heinäkuullekin.

Aloitetaas...

 

| 1. Korvakorut - Ted Baker |
- Tässä on minun ylppärilahja itse itselleni. Mainitsinkin tuossa maaliskuussa julkaisemassani "Kevään Must Have Asusteet"- postauksessani samaan sarjaan kuuluvasta rannekorusta. Tarkoitus oli alunperin ostaa kyseinen rannekoru, mutta se oli todella kapeaan käteen suunniteltu ja venyttämällä siitä tuli todella oudon näköinen, joten ajatus rannekorusta päättyi samalta istumalta, kun näin vitriinissä nämä maailman ehkä suloisimmat korvakorut. Nämä korumetallia ja hopean sävyiset korvakorut olivatkin osana ylioppilasjuhlieni asua. Nämä nimittäin sopivat aivan täydellisesti mun toiseen käsikoruun, jonka sain ylppärilahjaksi äidiltä ja tietenkin kihlasormukseen. Ainoa miinus on se, että nämä ovat aika painavat eli jos haluaa, että noi korvikset ei roiku niin aika tiukkaan saa lukon laittaa. Plussaa tulee maailman suloisimmasta paketoinnista.

| 2. Punapää |

- Toukokuun lopussa kävin toista kertaa kampaajalla värjäyttämässä mun puna/gingerpääni. Sama homma kuin tammikuussa eli taas sävyinä toimivat Kc Color Luximan Toasted honey & Honey bunny. Ainakaan tähän mennessä ei ole ikävä blondia ja rakastan tätä sävyä yli kaiken! Ja kampaaja yllättyikin positiivisesti, kun väri oli kestänyt todella hyvin 4kk, koska hän oletti, että mun hiukset tulisivat olemaan blondit, kun tulisin seuraavan kerran hänen penkkiinsä. Koska pitkään blondatun hiuksen päälle värjäyksessä voi kuulemma käydä niin, että blondi puskee edelleen läpi. Vaikka minullakin vähän blondi yritti puskea läpi, niin Color maskilla sävyllä Toffee sai sitä todella hyvin taitettua takaisin punaisempaan.

| 3. Ylioppilaslakki - E.R Wahlman |

- Mä olin yksi niistä about ehkä 5%, jolla oli jonkun muun merkkinen lakki kuin Fredrikson:n. Mun lakki oli ehkä turhankin kallis ostos, mutta äiti vaatimalla vaati, että lakin pitää olla hieno. Mulla on tossa mun lakissa 16mm kokoinen lyyra ja lyyra on vaaleamman kullan sävyinen verrattaessa Fredriksonin lakin lyyraan. Lakkiin on myös painettu nimikirjaimeni. Tämä lakki on varmaan kalleinta mitä olen päähäni pistänyt, mutta olihan se mukava päässä ja lämmin! Itse en kuitenkaan teknilliselle hakenut tai tuskin tulen hakemaankaan jatkossa, joten ylppärilakki on varmaan ainoa lakki, jonka tulen opiskelun aikana saamaan, jos en sitten tohtoriksi itseäni joskus väittele, sitten hommaan silinterin! Suosittelen lämmöllä ensi syksyn ja ensi vuoden ylioppilaille E.R Wahlmanin lakkeja.

| 4. Kukkakuosinen hellemekko |
- Ei ole vieläkään kietaisumekot mun kaappiin matkanneet kaupasta, mutta kaksi mitä ihanampaa hellemekkoa kylläkin! Olen ostanut tämän valkoisen kukkakuosisen hellemekon Bikbokista ja täsmälleen saman mallisen, mutta mustana ja päiväkakkarakuosilla, myös Bikbokista. En olisi ikinä uskonut, että mä ihan mielelläni pukisin jotain noinkin v-kaula-aukkoista päälleni, mutta näin on päässyt käymään. Ehdottomasti kesän paras löytö, vaikka olikin aika hintava 27€ taisin maksaa tästä silloin kun sain alennusta opiskelijakortilla. Nämähän tuli aleihin aikalailla viikkoa myöhemmin, joten kokoaja saattaa olla rajallinen määrä.

| 5. Thirteen Reasons Why - kausi 2 |
- Me katottiin Steffen kanssa heti ykkös kausi, kun se tuli ja aika hyvin oltiin kaikki siitä unohdettukin, koska kun tämä kakkos kausi julkaisiin, niin jouduttiin katsomaan ykkös kausi uudelleen alusta loppuun. Omasta mielestäni ykkös kausi oli parempi, mutta tässä kakkos kaudessa oli omat hyvät puolensa. Kolmos kautta odotellessa... Minusta koko sarja olisi voinut hyvin loppua kakkos kauden loppuun. Koska se kolmas kausi ei voi mitenkään liittyä enää Hanna Bakeriin, koska ei vain voi! Suosittelen katsomaan, jos tykkää teinidraamasta ja haluaa katsoa 13 otteeseen alun puheen, jossa kerrotaan hakemaan apua, jos on murheita tai itsetuhoisia ajatuksia.

Biisit:

Kasmir - Puhu Äänellä Jonka Kuulen

&

Mikko Harju - Menninkäinen

Tällainen postaus tällä kertaa! Toivottavasti tykkäsitte, vaikka tulikin super super myöhässä. Tämä on nyt vähän tällaista, kun työt alkoivat ja pitää käyttää 110% prosenttia energiasta oppimiseen ja siihen, että tekee parhaansa. Se olisi sitten sunnuntaihin.
Hyvää juhannusta! Mä vietän sen töissä.

~Moikka ja ens postaukseen~

50 asiaa, jotka opin lukiossa

~Kiire olla jotakin,
Pakko pistää pakka sekaisin,
Satumaahan kaukaiseen opetettiin kaipaamaan~ 

-Happoradio - Olette Kauniita-

Mooi!

Lakkiaisista on selvitty ja kaikki ylimääräiset kakut syöty. Oikeastaan meille jäi aika vähän loppupeleissä ylimääräisiä kakkuja, joten kiitos vieraille, että söivät!
Viimeisissä pääsykokeissakin tuli käytyä ja jäi vähän huono fiilis, koska ryhmäkeskustelussa meidän aihe ei oikein lähtenyt siivilleen, vaikka porukka olikin tosi jees! Nyt vain sitten jännityksellä pitää odotella kesäkuun loppuun. Sitten saa tietää jatkuuko armoton lukeminen kotona, yliopistossa vai ammattikorkeassa. Jännittävää!
Tänään kuitenkin haluan vielä palata todennäköisesti viimeisen kerran aiheeseen nimeltä lukio. Tämä postaus pitää ottaa sitten omalla tavallaan huumorilla ja jos olet vielä lukiossa tai vasta menossa niin ota tästä postauksesta vinkit talteen. Tässä on mun 50 kohdan lista asioista, jotka opin lukiossa. 

Aloitetaas...

1. - Eri luokille meneminen ei tarkoita sitä, että ystävyys loppuisi siihen.

2. - Aito ystävyys kestää vaihtovuodet tai ulkomaille muutot.

3. - Ei ole väärin pyytää apua, kunhan ei häiritsemällä häiritse toista.

4. - Jos sinä autat, niin se ei todellakaan tarkoita sitä, että se autettava auttaisi sinua joskus.

5. - Väkisin opetelluista asioista ei loppujen lopuksi jää mitään päähän. 

 

6. - Pitkä matematiikka ei oikeasti ole niin paha, vaikka siinä onkin 10 pakollista kurssia.

7. - 7-palkki on kirottu palkki, koska tiistaina ja torstaina oli 8 aamut ja perjantaisin joutui olemaan 15:00.

8. - Hygieniapassi ja ajokortti kannatti tehdä lukion aikana, koska niistä sai kursseja. 

9. - Aikuislukion itsenäiset verkkokurssit on hyvä keksintö silloin, kun lukkariin ei riitänyt tila tietylle kurssille.

10. - Kemia on yksinkertaisesti yksinkertaisin ja rentouttavin oppiaine!

11. - Ei todellakaan kannata mennä siitä, missä aita on matalin...

12. - "Arbeta" tarkoittaa ruotsiksi työskennellä ja se taipuu -ar, -ade, -at

13. - Kappaleen sanoja on mahdoton opetella täydellisesti ulkoa yhdessä illassa tai varsinkaan yhdessä välitunnissa.

14. - Kuulon ymmärtämisissä saattaa helpottaa keskittymistä se, että laittaa silmät kiinni. 

15. - Esiintymisjännitystä helpottaa se, että tietää mistä puhuu luokan edessä. 

16. - Taideaineet tuo ihanaa tasapainoa lukuaineiden rinnalle. 

(Harmi, että itse tajusin tämän liian myöhään 3 vuoden vikassa jaksossa)

17. - Kuolin ajan pystyy julistamaan yhden äidinkielen tunnin aikana 4 kertaa. 

18. - Opettajatkin voivat laskea kokeen pisteet väärin tai arvioida tehtävän väärin.

19. - Fronter:ssa ei kannata nimetä tiedostoja ihan miten sattuu, koska opettajat näkevät ne tiedostojen nimet. Esimerkiksi "Täyttä paskaa" ja "kananmuna" olivat opettajien mieleen...

20. - Penkkareissa kannattaa pitää lavan reunasta kiinni, kun lavaa nostetaan rekan kyytiin!

21. - Vanhoja ei kannata tanssia poikaystävän kanssa, koska saattaapi käydä niin, että ero tulee juuri ennen h-hetkeä. 

22. - Toisesta henkilöstä riippuvuus on hirveä tunne. Siinä kohtaa varsinkin, kun joudut tanssimaan vanhojen tanssi harjoissa haamun kanssa kun tanssiparisi on ulkomailla.

23. - Vanhojen mekko kannattaa hommata ajoissa, koska saattaa tulla kuukausien viivästyksiä, joista ei edes ilmoiteta asiakkaalle. 

24. - Kouluruoka on ihan jees!

25. - Lähes joka päivä 1€ kokis tölkin ostaminen on tullut 3 vuoden aikana kalliiksi.

26. - 5h yöunilla selviää rankan koulupäivän kunhan ottaa välissä nokoset historian tunnilla.
27. - Mitä isompi reppu sen parempi!
28. - Liikka, tanssi ja koulukamojen kantaminen samalla kerralla on aivan kamalaa.
29. - Talvitakin raahaaminen talvella on erittäin raskasta.
30. - Kaappi on silti turhin ostos lukion aikana.

31. - Luovuttaminen on pirun hankalaa...
32. - On matemaatikkoja, kielineroja ja sitten monilahjakkuuksia.
33. - Jos teki kovaa töitä koulun eteen yläasteella, niin pärjää samalla menestyksellä lukiossa.
34. - Niistä ihmisistä voi tulla kultaakin arvokkaampi, joihin et kuvitellut koskaan tutustuvasi.
35. - Kannattaa kirjoittaa ne aineet, jotka oikeasti kiinnostaa.

36. - Syksyllä kannattaa kirjoittaa ne aineet, jotka ovat suosittuja silloin!
37. - 5 aineen kirjoittaminen kerralla ei ole mikään maailman ihanin tilanne...
38. - Sähköisissä kokeissa loppuu helpommin motivaatio kesken.
39. - Ylioppilaskirjoituksissa vessaan meno ei ole pelottavaa!
40. - Ylioppilaskirjoituksissa kannattaa syödä niitä eväitä. Ne ei ole mukana turhan takia.

41. - Ylioppilaskirjoituksissa ei todellakaan kannata olla nenäkäs! Kannattaa vain ajatella tyhmällä tavalla, koska se on yleensä oikein.
42. - Ylioppilaskokeet ovat ihan lällyjä verrattuna pääsykokeisiin.
43. - Ylioppilasjuhlissa on täysin OK itkeä.
44. - Koeviikot ovat paljon mukavampia kuin sinne tänne ripotellut kokeet.
45. - Koeviikkojen vapaapäivät oli paras asia koko lukiossa penkkareiden ja muiden tapahtumien lisäksi!


46. - Hyppytunnit eivät ole kivoja.
47. - Tutor hommista voi olla hyötyä tulevaisuudessa, ainakin töitä hakiessa.
48. - Ihmisten on vaikea uskoa, että tytöt ja pojat voivat olla 2018 vuonna vain kavereita.
49. - Rakkaus ei kuitenkaan katso aikaa eikä paikkaa.
50. - Kaikeasta selviää, jos on vain tarpeeksi tahdon voimaa! Lukio voi tuntua erittäin raskaalta ja jopa lamaannuttavalta, mutta ylioppilastutkinto on erittäin arvostettu ja tie moneen opiskelupaikkaan!

Tällainen postaus tällä kertaa! Toivottavasti tykkäsitte. Joku voisi luulla, että näiden kaikkien 50 kohdan keksimiseen olisi mennyt ikä ja terveys, mutta onko huolestuttavaa, että nämä kaikki tuli kahden illan aikana keksittyä? Hups! 
Se olisi sitten sunnuntaihin.

~Moikka ja ens postaukseen~

Ylioppilas 2018

~Kun lakit päähän vedettiin,

Kaikeasta kaikki tiedettiin,

Mitä vanhemmiksi vartutaan,

Sitä tyhmemmiksi muututaan~

-Anssi Kela - 1972-

Mooi!

Mä en jotenkaan osaa aloittaa tätä postausta. Tunnen samaan aikaan erittäin suurta onnellisuuden ja tyhjyyden tunnetta. En samaan aikaan myöskään tiedä pitäiskö itkeä vai nauraa. 

Mutta jos jotkut asiat ovat varmoja niin nyt mä saan ainakin ensi vappuna pitää valkolakkia päässä ja minulta löytyy taskustani ihan kaunis ylioppilastutkinto todistus!

Tänään saatte kuulla mun ikimuistoisen lakkiaispäivän kulun.

Aloitetaas...

6:00 - Herätys pärähti soimaan! Unta oli takana viisi ja puoli tuntia. Joku saattaa ajatella, että "Apua", mutta itse heräsin erittäin pirteänä. Mä olen muutenkin erittäin huono nukkumaan, perinyt isältä sen piirteen. 

6:15 - Alkoi raivokas meikkaus sessio, samalla piti syödä aamupalaa, vahdata kelloa ja keksiä vaatteet. jotka saisi helposti riisuttua ilman, että kampaus kärsii.

7:00 - Pääsin kotoa lähtemään kohti kampaajaa. Onneksi kampaaja oli ihan kävelymatkan päässä, ettei tarvinnut kauemmas lähteä.

7:15 - Istuuduin kampaajan penkkiin ja kampaaja kysyi, että minkälaista kampausta tehtäisiin. Näytin kuvaa ja hän totesi ettei ainakaan vielä osaa kyseistä kampausta tehdä, mutta hän kävi katsomassa youtubesta videon ja tekaisi minulle unelmieni ylppärikampauksen! 

Ihme ja kumma itse kampauksesta ei tullut kuvaa otettua...

8:06 - Pääsin lähtemään kohti kotia pukemaan mekkoa, korkokenkiä ja koruja päälleni. Jännitys alkoi tässä vaiheessa oikeasti vasta puskemaan pintaan, koska alkoi tajuta, että se THE lakkiaispäivä on tänään. 

9:25 - Pääsin vihdoin lähtemään Heinille, koska pääsin Heinin kyydissä Sellosalille, jossa lakkiaisemme pidettiin. En ole ihan varma, miksi meidän lakkiaisia ei vietetä meidän koulun liikkasalissa? Onneksi lakkaisiamme ei sentään vietetty koulumme aulassa niinkuin viime syksyn lakkiaiset vietettiin.

9:33 - Auto starttasi kotimme pihasta ja Heini oikein sukkelaan ajoi meidät Sellosalille. Tässä vaiheessa mun jalat oli jo ihan tuusan nuuskana, koska minä olin mennyt laittamaan sukkahousut joiden takia mun aiemmin täydellisen kokoisista korkokengistä tuli aivan järkyttävän isot ja todella hankalat! Olisi pitänyt kokeilla aiemmin niitä korkkareita sukkahousujen kanssa, niin olisi voinut olla laittamatta sukkahousuja.

9:55 - Pääsimme Sellosalille ja veimme oitis meidän lakit juhlasaliin. Nimittäin me olimme kuvaamassa porukalla ylioppilaskuvia perjantaina 1.6. joten tarvitsimme lakkimme kenraaliharjoitusten jälkeen mukaamme, vaikka ne olisi oikeasti pitänyt jättää juhlasaliin odottamaan h-hetkeä. Siitä sitten hipsimme muiden tulevien ylioppilaiden luo ja järjestäydyimme jonoihin.

10:30 - Se oli menoa sitten. Juhlat siis alkoi puoli yksitoista ja me sitten saavuimme juhlasaliin musiikin saattelemina. Jännitys alkoi purkautua ja epätodellinen fiilis valtasi minut aivan kokonaan. Koko ajan mulla oli tunne, että tämä on unta. Erittäin todentuntuista unta. 

12:00 - Juhla oli jo ohi. Lakit päähän oli vedetty ja puheet sekä laulut kuunneltu. Minähän sitten tuttuun tapaani purskahdin ihan täyteen ja lohduttomaan itkuun halatessani kemian opettajaani... 

Mä en voi käsittää miten kolmessa vuodessa joistakin tietyistä opettajista on tullut sellaisia tietynlaisia tukipilareita opiskelun kannalta. En mä esimerkiksi olisi varmastikkaan jaksanut kiinnostuakkaan kemiasta tai fysiikasta, jos opettajina eivät olisi olleet juuri he! Itse siis vihasin kemiaa sekä fysiikkaa yläasteella, koska en kokenut sitä mielenkiintoisena. Nykyään aivan eri ääni kellossa!

12:40 - Pääsin taas Heinin kyydissä kotiin ja pieni osa vieraista olikin jo saapuneet meille. Heitä en ollut nähnyt varmaan 10 vuoteen, joten tuntui erittäin oudolta vain jutustella kuin oltaisiin nähty eilen! Kilisteltiin ja syötiin kakkua.

13:30 - Nyt se hämminki ja hullunmylly alkoi! Porukkaa lappasi sisään ja sai tuossa sata kertaa ainakin juosta portaita ylös ja alas milloin mistäkin syystä. Mutta en todellakaan valita, koska oli aivan ihanaa, että niinkin paljon porukkaa tuli! Koska aika moni kuitenkin perui tulonsa ajoissa tai erittäin myöhässä. 

16:26 - Saapui mun juhliin lapsuuden kaverini ja rakas poikaystäväni Steffe. Olen edelleen erittäin otettu siitä, että Steffe jakosi/pystyi tulla omien juhliensa lisäksi mun juhliin. Me sitten linnottauduttiin höpöttelemään kolmistaan mun huoneeseen. Tästä voittekin päätellä kuinka paljon tykkään olla se juhlien stara, en nimittäin yhtään! Olisin tuhat kertaa mielummin ollut vain valokuvaaja. Oli nimittäin erittäin hankalaa jakaa aikaa kaikille vieraille ja kaikki kuitenkin kysyivät samat kysymykset: "Millaiset paperit tuli?", "Minnes pyrit nyt yhteishaussu?", "Oliko pääsykokeet vaikeat?" ja "Oletko sä mennyt kihloihin?". 

19:00 - Viimeisetkin vieraat lähtivät ja meille tuli Steffen kanssa lievästi kiire vaatteiden vaihdon ja kamojen keräämisen kanssa. Nimittäin menimme porukalla aloittelemaan iltaa Ainolle ja sieltä sitten Kaivohuoneelle. 

20:15 - Roosa sitten sai idean, että mennään taksilla sinne Kaivohuoneelle. Joka oli oikeastaan erittäin fiksu idea, koska julkisilla olisi kestänyt varmasti 3 kertaisen ajan. 

21:15 - Roosan tilaama taksi saapui pihaan ja me tepsuttelimme sen kyytiin. Mähän sitten siinä taksissa ihmettelin, että miksi se ajoi ihan ihmeelliseen suuntaan ja päätin sitten todeta tälle taksikuskille, että Kaivohuone on Helsingissä. Kuski katsoi mua taustapeilistä kummaksuvasti ja ajoi Ruoholahden kautta Kaivohuoneelle. 

21:40 - Taksimme pysähtyi Kaivohuoneen eteen ja meidän kuuden hengen porukka harppoi jonoon, joka oli kyllä erittäin nopea tempoinen eli suomeksi siinä jonossa oli yksi tyttöporukka ennen meitä. Takit narikkaan ja loput porukastamme liittyi seuraamme. Ilta menikin sitten väsyneissä ja iloisissa tunnelmissa.

3:10 - Päätimme sitten Steffen kanssa lähteä kohti keskustaa. Ilta oli onnistunut, vaikka olinkin erittäin väsynyt ja hyvä etten siihen pöytäämme nukahtanut. Ja taisin mä pari tanssia käydä tanssimassa tyttöjen kanssa, mutta pääasiassa istuttiin vain pöydässämme. 

3:56 - Nousimme bussiin, josta jäimme noin puolen tunnin jälkeen ja kävimme hakemassa ruokaa ja juostiin aivan täysiä seuraavaan bussiin, koska emme millään jaksaneet venata seuraavaa.

4:50 - Olimme vihdoin päässeet Steffelle ja syömisen jälkeen suoraan vain nukkumaan. En ole varmaan aikoihin nukahtanut niin nopeasti kuin tuolloin! 

Tällainen lakkiaispäivä oli mulla! Tapahtuma rikas ja erittäin pitkä päivä, mutta todellakin sen arvoinen! Vaikka mulla olikin kokoajan sellainen fiilis, että tämä on unta ja että aika kiitää todella nopeasti. Päivä oli omalla tavallaan kuitenkin täydellinen ja sain aivan tajuttomasti toivomiani astioita ja muita lahjoja, joita olen erittäin kiitollinen! Nyt vain kiitoskorttien tekoon. 

Outoa ajatella, että eräänlainen etappi tuli päätökseen ja en tule enää mahdollisesti koskaan tule astumaan Viherlaakson lukioon tai näe opettajia saati sitten oppilaita. Nyt mä olen opiskellut sen  12 vuotta yhteenputkeen ja tulevasta vuodesta ei ole vielä varmuutta. Ei tiedä vielä tarkoittaako se eri paikkakunnalle muuttamista, opiskelupaikkaa vai välivuotta? Kohtaloni selviää sitten 28.6. joka on jo aivan pian! Ainakin omasta mielestäni. Nyt ei voi muuta kun odottaa...

Toivottavasti sinulla oli ihanat valmistujaiset, ylä- tai alakoulun jäättäjäiset tai vain hyvä kesäloman aloitus! 

Onnea vielä kaikille valmistuneille!

~Moikka ja ens postaukseen~