Weekend Festival 2018

~Sä oot mun hyvä veli,

Isoveli buoliveli,

Mä oon sun paha veli,

Toveri ja systeri~

-JVG ft. Vesala - Hombre-

Mooi!

Olisi taas se aika vuodesta, nimittäin mulle kesän päätös eli Weekend Festival kooste pläjäys. Meitsi on nyt jo neljättä kertaa peräkkäin kyseiset festarit joltakin osaa tallaillut. Tänä vuonna samoin viime vuonna tuli oltua vain yhtenä päivänä. Vuosina 2015 ja 2016 tuli vietettyä kyseisillä festareilla kummatkin festaripäivät. Tänä vuonnahan ensimmäistä kertaa Wknd oli kolme päivää kestävä festarirupeama. Tänä vuonna todella hyvällä tuurilla ne parhaimmat artistit osuivat lauantailla, okei olisi sunnuntainakin ollut todella hyviä esiintyjiä. Kuitenkin tämäkin kerta oli tosi jees, joten saas nähdä onko ensi vuonna sitten jo viides kerta tiedossa. 

Kurkataan kuitenkin meitsin Weekend fesareiden lauantai päivään!

Aloitetaas...

- Se olisi sitten lauantai 18.8.2018! Weekend festareiden niin sanottu pääpäivä. Käytiin tyttöjen kanssa vaihtamassa yhden päivän rannekkeemme jo perjantaina, joten ei tarttenut jonotella rannekkeen vaihtopisteelle, vaan päästiin suoraan jonottamaan. Jono ei edes kestänyt kauhean kauaa ja päästiin aikast nopeasti alueelle. 

- Me jotenkin odotettiin, että ei tultaisi näkemään vilaustakaan JVG:n esityksestä, koska käytiin syömässä ennen festari alueelle käppäilyä ja jotenkin itse ainakin oletin, että alueelle olisi jonottanut ainakin sen 1,5h niinkuin viime vuonna. 

Yllätyin positiivisesti JVG:n keikasta! Itse tykkäsin todella kovasti. Tytöille se oli ennestään jo tuttu, koska JVG oli esiintynyt Blockfesteillä perjantaina ja tytöt olivat juuri perjantain Blockfesteillä. 

 

- JVG:n ja tungoksen jälkeen päädyttiin anniskelualueelle odottelemaan, että Galantis alkaisi soittamaan. Käytiin tässä välissä myös Heinin kanssa täyttämässä vesipullot. Arvata saattaa, että jonoa oli ja, että minä tietenkin avaan sen hanan siten, että kaikki vedet roisku mun päälle! 

-Päädyttiinkin sitten jäädä katsomaan keikkaa annsikelualueen puolelta ja pakko kyl sanoo, että meno ei todellakaan ollut niin hyvä kuin sillä aidan toisella puolella. Mutta ei se niin paljoa haitannut, että se olisi omaa tunnelmaa latistanut ja varsinkin, kun Valtterikin päätyi morjestamaan. Yleinen vitsihän on se, että Valtteria tulee nähtyä ainoastaan Wknd festareilla. 

- Heinin ja Roosan suurin toive oli päästä katsomaan Big Shaq:ä Valinta stagelle. Musta varmaan näki kymmenen kilsan päähän, että nyt oli tyttö aivan väärässä teltassa. Joo, jotkut räppi biisit menee, mutta 1. en tunnista niitä, kun vain kertosäkeistä 2. en osaa kun vain ja ainoastaan ne kertosäkeet, jos niitäkään! Tässä suurin syy miksi Blockfesteille en tyttöjen kanssa lähtenyt, koska räppi ei oo mun juttu, mutta EDM on! Yritin kuitenkin olla menossa mukana, vaikka ei ehkä se lemppari artisti ollutkaan. Samoin omasta mielestäni keikka oli vähän pettymys, mutta mitä voi olettaa artistilta, jolla on kaksi biisi?

Festari asuni vaihtui ihan pari minuuttia ennen lähtöä. Joten tämän 2018 vuoden festariasuna toimi:

Mekko - Bikbok

Kengät - Vans

Reppu - Nike

Korut - Steffeltä saatuja

Big Shaq:n 30minuutin keikan jälkeen (piti siis kestää kai tunnin?) kaikki vain lähtivät teltasta, koska hän oli soittanut ne hänen kaksi biisiä, joten ihmiset mukaan lukien me karattiin teltasta anniskelualueelle. Itselläni iski aivan järkyttävä nälkä ja sen johdosta nälkäkiukku, joten Aino lähti mun kanssa sitten syömään. Istuttiin nurmikolla, syötiin hyvällä fiiliksellä makkaraperunoita ja kuunneltiin, kun Hardwell alotteli keikkaansa. 

- Syönnin jälkeen sekä Heinin ja Roosan liittyessä seuraan päädyttiinkin kuuntelemaan Hardwell:ä! Oon kai nyt näiden mun neljän Wknd festari kertojen aikana nähnyt Hardwell:n kolme kertaa. Vaikka Hardwell ei ollut illan vika esiintyjä niinkuin yleensä se on ollut, niin musta tämä oli paras keikka minkä mä olen häneltä nähnyt! Epäilen, että extra pisteitä saa siitä, että hän soitti Aviciin muistoks Levels biisiä pikku pätkän ja jos en ihan väärin muista niin soitti myös The Cranberries:n Zombie biisistä remixiä ja Cascada:n biisistä Everytime We Touch:sta omaa remixiä! Kyseiset kolme kappaletta ovat olleet siis hyvin, hyvin läsnä sillon, kun olen ollut ala-asteella.

 - Hardwell:n keikan aikana satoi, joten oli ihme, että aurinko suostui vielä paistamaan sen jälkeen. Keikan jälkeen siis päädyttiin taas anniskelualueen puolelle! Nimittäin vessaan ja odottelemaan seuraavaa artistia nimittäin Macklemorea. 

 - Parhaan keikan veti ehdottomasti Macklemore! Vaikka mulla on ollut aina vähän viha-rakkaus-suhde Macklemoren musaan niin tyyppi ainakin sai livenä kaiken 1. kuulostamaan paremmalta 2. näyttämään paremmalta ja tunnelma oli toisesta ulottuvuudesta! Me oli myös hyvä kohta tyttöjen kanssa, ei liian edessä eikä liian takana. Okei, kuvia varten olisi pitänyt olla vielä edenpänä, mutta kuvat oli tällä kertaa toissijainen asia. Macklemore otti yleisön ihan sika hyvin mukaan ja paras lavaesiintyminen. Mutta toisaalta esim Hardwell:tä ei jotenkaan voi olettaa edes samanlaista lavaesiintymistä, koska se esiintyminen tapahtuu sieltä DJ pöydän takaa! 

 - Tykkäsin, tykkäsin! Mun lempparit olivat "And We Danced" ja "Can't Hold Us".

- Kello 22:30 alkoi soittamaan David Guetta, jota olin koko päivän ja kesän odottanut! Mä oon ihan samperin iloinen siitä, että hän soitti lähes ensimmäisten kappaleiden joukossa "Titanium" ja "Don't Leave Me Alone". Nimittäin me tehtiin pienehkö arviointi virhe... Nimittäin mä halusin mennä lähemmäs, jotta saisin parempia kuvia. Tytöt sitten suostu... Kuitenkin pyrittiin siihen, ettei oltaisi ihan missään keskellä vaan lähempänä mielummin rantaa, kun keskikohtaa. Kuitenkin olisi siinä hälytyskellot pitänyt soida niin lujaa kaikkien meidän päissä, että oltaisiin tajuttu mennä todella paljon sivumpaan. Nimittäin siinä vaiheessa, kun 1. tiedostat, että siihen kohtaan tullaan tekemään rinkejä joka biisin drop-kohdassa. 2. sä tiedät, että se basso on niin kovalla, että se tuntuu joka ikisessä sun lihaksessa, mukaan lukien sun sydämessä. 3. sulla on mukana erittäin paniikki altis ihminen ja toinen ihminen, joka kärsii jonkin sorttisista rytmihäiriöistä. Arvaatkin varmaan jo miten tässä kävi...

 - Ensiks me jakauduttiin puoliks eli minä ja Aino ja sitten Heini ja Roosa, koska ihmisiä nyt tunkee välistä kun välistä, kunhan pääsee vain mahdollisimman eteen. Joka on ihan luonnollista festareilla. Kuitenkin about 25min keikan alkammisen jälkeen mä sekä Aino jäädään kahden ringin väliin. Mä en muista tästä tilanteesta mitään muuta kun se, että yhtäkkiä joku ihminen painautuu mua vasten edestä ja takaa ja mulle iskee ahdistus. Mä muistan vaan se, että kauhee jyske kuuluu mun korvissa litistymistä joka suunnasta ja mä suljen silmät. Tässä vaiheessa mä olin Ainon mukaan tarttunut häntä kädestä ja puristanut aivan sika lujaa. Ehkä mä jotenkin näin yritin viestiä, että jos mä pyörryn niin ees Aino huomaa minne kaadun, en tiedä. Kuitenkin juuri ennen, kun mitään pyörtymistä tai virallista paniikkikohtausta tapahtui drop-kohta tuli ja tuli tilaa hengittää ja mä avasin silmät. Tässä vaiheessa olin jopa Ainolle saanut sanottua, että kaikki ok ja seuraavaks katse haki Roosa ja Heiniä. 

- Katseeni osuu Roosaan ja tyttö näyttää erittäin kalpealta. Heti mulle iski tunne siitä, että kaikki ei ole hyvin. No Roosa sitten kuitenkin tanssi vielä ja Heini näytti ihan normaalilta. Kunnes sitten ehkä minuutti myöhemmin Heini sanoo, että lähetään sivuun. Tartuin Roosaa tai Heiniä kädestä, en muista kumpaa. Mutta kuitenkin lähdettiin sivuun. Sivusta sitten ensiapuun, jossa tulikin sitten vietettyä koko loppuilta. Sä saatat nyt lukiessas ihmetellä, että eikö meitä sitten haitannut jättää keikka kesken. Ei ainakaan mua haitannut! Vaikka kuinka olin juuri sitä keikkaa odottanut yms, niin mä olin saanut tarpeekseni siinä 30minuutin jälkeen. Nimittäin se litistymisen tunne oli jotain aivan hirveetä ja nähdessä Roosan oikean tilan niin ei tullut hetkeksikään sellainen fiilis, että: "Perkele jäipä hyvä keikka näkemättä." Eikä ole sitä fiilistä vieläkään tullut eikä varmasti tule. Nimittäin mä olin nähnyt David Guetta:n keikan sillon ensimmäisen kerran, kun olin Wknd:ssä itse ensimmäistä kertaa eli vuonna 2015. Ja jos David Guetta vielä tulee Suomeen esiintymään, niin todennäköisesti mie olen siellä kuuntelemassa, mutta silloin kyllä taaempana tai sivummassa. 

Biisit kyllä kantautuivat ensiaputeltalle ja ilotulitus kuului, mutta se ei tuntunut miltään verrattuna muuhun tilanteeseen. 

 - David Guetta oli silti mun lemppari esiintyjä, vaikka Macklemore veti parhaimman keikan kaikin puolin. Silloin kaikki oli ilosia, yhdessä ja laulettiin kaikki mukana. 30minuutin show:n aikana David Guetta lunasti uudestaan sen saman fiiliksen ja rakkauden EDM musiikkia kohtaan, jonka hän silloin ikuisuus sitten sai syttymään biiseillä "Sexy Bitch" ja "Memories".  Ehdottomat lempparibiisini keikan aikana oli "Titanium" ja "Don't Leave Me Alone". Samoin pois lähtiessä soitettu The cranberries:n Zombie biisin remix. 

Toivon, että jos olit Wknd:llä tai Blockfesteillä niin sulla oli kiva festari viikonloppu! Mulla ainakin oli ikimuistonen festari lauantai, vaikka se loppuikin pahimmalla mahdollisella tavalla! Mutta asialle ei voinut mitään ja kaikki päättyi hyvin, joka oli tärkeintä. Haluun kyl kahdesta jutusta motkottaa Weekend festareita, 1. Anniskeluun sisäänkäynnit... 2. Ensiapuun olisi voinut olla opaste, niinkuin vessoihin ja kaikkeen muuhun oli! Me kysyttiin Heinin kanssa kolmelta järjestyksen valvojalta ja vasta vikalta saatiin kunnon ohjeet. Eli todella kummallista...

Se olisi sitten torstaihin!

~Moikka ja ens postaukseen~ 

Tarinat muumimukien takaa

~En oo varma mistään,

Mut mä tarviin sut,

En oo varma riitänkö,

Mut yritän,

Vaik nää aallot veis mut täältä mennessään,

Löydän silti aina luokses sun~ 

-Kymppilinja - Aallot-

Mooi!

Tällä taas, pikkuisen myöhässä tällä kertaa. Kyllä sunnuntai meni jo ja postaus on erittäin myöhässä. Mutta suurien juttujen takia, ole aivan samperin sekaisin, erittäin itkuisa ja sunnuntai-ilta meni periaatteessa itkien ja etisen mun yliopistosta tullutta hyväksymiskirjettä... Joka olikin sitten vain Opintopolussa... Mä ihan paniikissa etsin kaikki laatikot ja sähköpostit, et onks sitä lähetetty mulle. No se olikin vain sähköinen PDF tiedosto. Eipä tullut postausta julkaistua, mutta mielummin myöhään kun ei milloinkaan! 

Torstaina 9.8.2018 vietettiin Muumin päivää. Jonka ansiosta aloin miettimään omaa muumimuki kokelmaani, joka on vuosien varrella kasvanut 30 muumimukin kokoelmaksi. Ja lähestulkoon jokaisella mukilla on oma tarinansa. Ajattelin jakaa niistä pari ja erityisesti oman tarinani 9.8.2018 keskiyöllä tapahtuneesta muumirynnäköstä.

 | 1. Rakkaus |

( 1996 - )

-  Rakkaus muki oli mun ensimmäinen kosketus muumimukeihin! Nimittäin äiti osti sen mulle ollessani ala-asteella ja olin todella, todella ihastunut yhteen luokkani poikaan. Äiti sitten kiusoitteli minua sillä ajatuksella, että mukin kyljessä halailee minä ja ihastukseni Muumipeikon ja Niiskuneidin sijasta. Eli tämä muki on jo noin 10 vuotta vanha eli se on ostettu 2008. Minä olin tällöin toisella luokalla. 

 | 2. Pikku Myy keltainen |

( 2008 - 2014 )

- Keltainen Pikku Myy muki oli mun ensimmäinen nimipäivä lahjaksi saatu muumimuki. Siitä lähtikin äitillä perinne, että joka nimipäivänä hän ostaa lahjaksi yhden muumimukin. Olen niin onnellinen ja kiitollinen, että äiti on aloittanut tämän perinteen! Aion itse jatkaa kyseistä perinnettä omille lapsilleni, jos 1. muumimukeja valmistetaan enää silloin 2. minulle siunaantuu lapsia. Koska sitäkään ei voi koskaan pitää itsestään selvänä asiana. 

Tämä kyseinen muki on minun aivan ehdoton lemppari, koska kyseessä on Pikku Myy ja rakastan tämän mukin väritystä! 

 | 3. Saippuakuplia |

( 2011 )

- Saippuakuplia oli aivan ehdoton lemppari mukini pienenä eli 12 vuotiaana, hups! Muistan, että kun sain tämän kyseisen mukin, niin halusin heti lähteä kauppaan äidin kanssa ostamaan mansikkamehua, jotta pääsisin juomaan uudesta mukistani. Äitihän sitten joutui lähtemään mun kanssa kauppaan ostamaan mansikkamehua, koska ei varmaan kestänyt mun kitinää siitä, että vesi tai kokis ei kyseisestä mukista kelvannut. 

 | 4. Talvimetsä |

( 2012 )

- Talvimetsä oli silloin ja on edelleen mun sekä äidin ihan lemppari talvisesonki muumimuki. Muistan kuinka istuin takkahuoneessa katsomassa telkkari, kun äiti astelee sisään ulko-ovesta. Oli siis jo ilta, joten äiti pyysi mut yläkertaan syömään iltapalaa ja hän ensiksi kauan pesi jotain ja sitten ihan pokkana kattoi minulle kyseisen muumimukin ja lautasen naamani eteen. Mulla on vieläkin sama ajatus kuin minulla oli silloin: "Miten voi ollakin näin suloinen muki". Muistan myös, kuinka äiti tokaisi, että poron selässä istuskelee ala-asteen parhaat kaverini. Joka oli todella hellyyttävä ajatus!

 | 5. Mymmelin äiti |

( 2012 - )

- Tämän Mymmelin äiti mukin olen saanut ehkä yhdeksännen tai kahdeksannen luokan lopussa eli nimppari lahjaksi jälleen kerran. Tämän mukin taustallahan on se, että mähän meinasin ostaa tämän. Mutta äiti joutui vaivihkaan kieltämään aikeeni, koska hän oli ostanut jo kyseisen mukin ja olisi ollut harmittava tilanne, että mukeja olisi ollut sitten kaksi. Vaikka ei se mua nykyään kylläkään haittaa, vaikka joitakin mukeja olisikin enemmän kuin yksi. Kuitenkin hauskin osuus tässä oli se, mitä tämän mukin mukana tulleessa kortissa luki! Kortissa nimittäin luki: "Sinulla tulee varmaan olemaan yhtä iso lapsikatras kuin Mymmelin äidillä♥︎" Jollain tavalla kyllä näen tossa itseni, mutta ehkä kylläkin 1-3 lapsen kanssa! 

 | 6. Pikku Myy punainen |

( 2015 - )

- Punaisen Pikku Myy mukin tarina on se, että hän on matkustanut lähes 1000km matkan Suomen halki mun syliin. Nimittäin sain tämän lahjaksi siitä, että pidin taloa pystyssä viikon, kun muu perhe oli moikkaamassa isovanhempia Lapissa! Minusta oli ja on edelleen erittäin liikuttavaa, että äiti osti tämän minulle Lapista asti, vaikka hän olisi voinut hakea sen lähimmästä Prismasta kotimatkalla. Muutenkin ei varmasti ole tullut huomatuksi niin Pikku Myy on paras! 

 | 7. Alkuperää kunnioittaen |

( 2017 - )

- Ekana varmasti kuvasta huomaa, että hetkonen mukeja on kaksi. Tai no oikeastaan kolme, mutta yksi niistä on pakattuna ja odottamassa omaa kotia. Ei, ei ollut alunperin tarkoitus kunnoittaa alkuperää kuitenkaan niin paljoa, että kolme mukia hamstraisin. Olin toivonut joululahjaksi 2017 kyseistä Alkuperää kunnioittaen muumimukia. Eli ensimmäinen muki tuli joululahjaksi äidiltä. Toinen tuli sitten synttärilahjaksi kummitädiltäni! Koska ei hän voinut tietää, että olin juuri saanut kyseisen mukin joululahjaksi, kun joulu ja mun synttärit on niin lähekkäin toisiaan. Kolmas muki sitten pamahti postissa kotiovelle. Nimittäin mun äiti oli kerännyt jotain leimoja yms? tarpeeksi, että hän sai lahjaksi kaksi muumimukia ja sai sitten valita muistaakseni setin 1. (Nuuskamuikkusen ja Nipsun) ja sitten setin 2. (Muumipeikko ja Tuutikki violetti) väliltä. No äiti kysyi multa ja mä päätin sitten setin 2. No mukit sitten saapuivat kotiin ja avaan paketin ihan innoissani, koska olin odottanut Tuutikki mukia ihan malttamattomana tilauksesta lähtien! Noh.. Avaan paketin ja näen ekaksi Muumipeikon ja sen jälkeen näen lapun, jossa lukee pahoittelut siitä, että Tuutikki muki oli päässyt loppumaan ja tilalle oli vaihdettu Alkuperää kunnioittaen muki. Hetken harmittelun jälkeen aloin ihastua ajatukseen siitä, että kerään kyseisestä Alkuperää kunnioittaen mukeista 6kpl setin. Keruu on edelleen työn alla! 

 | 8. Ystävyys |

( 2018 - )

- Jokainen, joka on mun kanssa käynyt Sokoksen, Iittalan, Prisman tai Stockmannin siinä muumi hyllyllä niin on saanut kuulla kuolausta Ystävyys astiasarjan 1 litran kaadinta kohtaan. Ja kun sain ennen kesää kuulla, että kesäkuussa julkaistaan vihdoin ja viimein Ystävyys sarjaan oma muki niin kuolaaminen alkoi. Mun oli vain pakko saada kyseisen muki! Heti kun sain kuulla, että mukeja on tullut myyntiin ainakin Prismaan niin arvaatkin jo kuka oli siellä Prismassa ostamassa kyseistä mukia. Jälkeenpäin vasta aloin katsoa, että kuva on ihan kuin Steffe ja minä. Kaikki hiusten väristä vaatteiden väritykseen ja ilmeeseen! Tämä on heittämällä mulle periaatteellisesti rakkain muki, vaikka tämä ei ole vanhin tai arvokkain. Muutenkin rakastan yli kaiken Ystävyys asitasarjan kaikkia tuotteita, niin kuin rakastan Seikkailu muuton, Esi-isän ja Alkuperää kunnioittaen astiasarjojen kaikkia tuotteita. 

| 9. Muumin päivä |

( 2018 ) 

- Mä olin odottamassa myynnin alkua Arabiastoren sivuilla kello 23:00 lähtien eli tuntia ennen koko muumiräjähdyksen ydintä. En todellakaan tiennyt mitä odottaa, mutta epäily siitä, että kaikki ei voi mennä kuin tanssi kasvoi minuutti minuutilta, kun kello alkoi lähentyä keskiyötä. Kello oli kaksi vaille keskiyön, jolloin kyseinen Muumin päivä erikoismuki tuli myyntiin. Ihan selvennykseksi siis Suomeen tuli siis verkkokauppaan myyntiin kello 00:00 9.82018 muumimuki, jota oli tarkoitus myydä vain yhden päivän ajan! Kuitenkin kyseiset mukit myytiin loppuun jo 11:45 kokonaan koko Suomesta!

Kello oli siis kaksi vaille keskiyön, kun tallustan tietokoneeni kanssa olkkariin ja sanon veljelleni, että voisiko hänkin mennä kyseiselle verkkosivulle ja näin saataisiin varmemmin ostettua kaksi mukia, yksi minulle ja yksi äidille. Äiti ei nimittäin enää tuohon aikaan ollut hereillä mukia metsästämässä. Veljeni meni ja kaksi minuuttia myöhemmin koko homma kaatuu! Päästiin kummatkin omilla laitteillamme eli minä koneella ja veljeni puhelimella jonottamaan mukejamme. Mullehan sillä koneella se jonotus paikka ei koskaan tuottanut tulosta, mutta veljeni puhelimella sain kaksi mukia ostoskoriin ja täytin erittäin tarkasti kaikki tiedot ja jatkoin toimituskulujen kartoituksen pariin... KUNNES! Koko homma jumittui. Toimituskulujen määrittäminen kesti 00:05- 00:45 asti. Tässä vaiheessa pelon sekaisin tuntein siitä, että menikö mun mukit nyt ihan sivusuun käskin veljeäni hakemaan hänen läppärinsä ja yritin päästä puhelimellani kyseiselle sivulle, mutta sivu vain kaatui ja kaatui. 00:45 pikkuveljeni toteaa minulle, että miksi en paina sinisellä olevaa nappia, että jatka maksutavan valintaan? No minähän paniikissa hakkasin näppäintä kuin pahemmassakin hädässä oleva ihminen. No mun tuurikseni toimituskulujen laskennassa oli mennyt jokin pieleen?! Mitä? Noh hetken venattuani ja toimituskulut sai sivustokin laskettua niin pääsin maksutavan valintaan yms. Olin siirtymässä maksamaan kunnes taas järjestelmä alkaa lagaamaan. Tässä vaiheessa olin jo varma, että on ihan jos ne kummatkin mukit tulee joskus kotiin asti. Pääsin ikuisuudelta tuntuneen ajan jälkeen maksamaan ja tilausvahvistus pamahti sähköpostiin 01:05. Tunnin show:n jälkeen tuntui ihmeeltä, että tililtä oli hävinnyt lähemmäs 65€ ja että tilausvahvistus makoili tyytyväisenä sähköpostissani. Nyt vain odottelemaan, että tuleeko mukeja vaiko ei... Vaikka suuresti vakuuteltiin, että kyllä maksaneille ja tilausvahvistuksen saaneille mukit lähetetään. Mutta tuon säädön jälkeen en kyllä voi olettaa että kaikki sujuisi kuin itsestään! 

Loppu hyvin, kaikki hyvin! Minä ja äiti jäämme odottelemaan mukejamme ♥︎

Tällainen postaus tällä kertaa. Pahoittelen viimeisen kohdan avautumista, mutta siinä oli koko stoori kaikessa kauneudessaan mitä tunnin aikana sattuikaan tapahtumaan. Tovottavasti tykkäsit ja se olisi sitten torstain postausta odotellessa, heippa!

~Moikka ja ens postaukseen~

Päivä Korkeasaaressa

~Vaik en tiedä susta paljoo,
Silti musta tuntuu et tää on niin järjetönt,
Et äts on järkeä,
Ku löydän itteni taas nuuhkimast sun paitaa,
Mietin oonks mä tullu hulluks vai,
Kuuluks tän olla tällaista~

-ABREU - Yhen elämän juttu-

Mooi!

Täällä tuttuun tapaan kirjoittaa ihan liian väsynyt tyttö, joka eilen metsästi ensiksi muumi päivän muumimukia ja sen jälkeen unta. Hyvä uutinen on se, että sain mukini ostettua todella todella pitkän odottelun jälkeen, kun toimituskulut lopettivat lagaamisensa. Tai toivottavasti muki saapuu perille, koska jotenkin jäi epävarma fiilis, vaikka tilausvahvistus napsahtikin sähköpostiin... Sormet ristissä ja saas nähdä kuinka kauan kestää toimituksessa. Huonompi homma oli unen kanssa. Nimittäin Harry Potteria tuli katsottua kolmeen asti, jonka jälkeen etsiskelin unta asmr:n avulla about tunnin, kunnes luovutin ja totesin, että tämä kuumuus saa riittää mulle! Ihmeen kaupalla nukahdin puoli viisi aamuyöstä.
Kuitenkin tänään haluaisin juuri sinulle jakaa about viikko sitten Korkeasaaressa räpsimiäni kuvia! Nimittäin meitsi meni aivan turistista, kamera lähes koko ajan silmien edessä ja keskittynyt ilme kasvoilla.

Aloitetaas...

- Hommahan oli niin, että yhtenä mun 2018 Bucket listan kohtana oli " Vie Steffe Korkeasaareen". Nimittäin herran omien sanojen mukaan hän ei ollut, joko koskaan käynyt Korkeasaaressa tai sitten oli niin pieni, ettei muista siitä mitään. Mehän sitten päätettiin ostaa Korkeasaaren verkkokaupasta ennakkoliput, jotka oli pari euroa halvemmat kuin porteilta ostettuna ja lähdimme Korkeasaareen. 

 - Itsehän olen käynyt useamman kerran pienenä Korkeasaaressa, mutta tällee vanhemmalla iällä ei ole kyllä tullut käytyä. Ainoat muistot lapsuuden Korkeasaari reissuista on kaksi pöllö pehmolelua, joista toinen oli mun Harry Potter leikeissä mun Hedwig. Samoin se, että mua "jahtasi" riikinkukko ja, että lokki vei pikkuveljeltäni jäätelön hänen kädestään. Joten olikin jo korkea aika kerätä uusia muistoja.

 - Ensimmäinen eläin joka kohdattiin niin oli mua pienenä "jahdannut" riikinkukko. Riikinkukot kyllä kuuluvat top 3 joukkoon Korkeasaaren asukeista. Käveltiin ekaksi kissalaaksoon, jossa oli todella hiljaista ja väsynyt tunnelma. Ensinnäkin kello oli neljän paikkeilla ja oli todella aurinkoinen ja lämmin päivä, joten ihan ymmärrettävää, että kaikki kissapedot olivat 1. varjossa ja 2. hyvin epäaktiivisia. Joten suunnattiin kahvilan kautta apinalinnaan, jossa meitä viihdytti monen yksilön sijaan vain yksi apina. Sillä muut istuskelivat varjossa sisätiloihin johtavilla luukuilla. Eipä se menoa haitannut!

 - Apinoiden jälkeen ennen karhulinnaan suuntaamista päädyttiin Steffen kanssa ihmettelemään kaikkia pihalla olevia aitauksia ja lintujen häkkejä. Korkeasaaren hassuimmat kaverukset taisivat olla tässä ylemmässä kuvassa esiintyvät mongolianvillihevoset. Mä en tiedä miksi, mutta mulla tulee tästä kuvasta aivan mieleen Heini ja Roosa. Mä voisin ihan hyvin kuvitella, että toinen yrittäisi näykkästä toisen jalasta palasen.

 - Steffe sano, että poseeraan mun asukuvissa samallailla kun tämä kameli... En tiedä oliko se kohteliaisuus vai ei, heh!

 - Aitauksilta päädyttiin karhulinnaan, jossa ei kyllä vipinää eikä vilskettä ollut, mutta toisen karhun seinää vasten makoilua ja toisen maan haistelua oli ihan leppoista katsoa. Sieltä sitten päädyttiinkin riikinkukkojen häkin luokse, jossa herrat vain makoilivat auringossa. Tämä yläpuolella oleva kuva oli ehkä ihan mun lemppari otos koko reissulta!

 - Mun suurin missio oli koko reissulle se, että näkisin lumileopardin. Joten palasimme vähän ennen kello 19 takaisin kissalaaksoon. Olimme jo Steffen kanssa ensimmäisellä kierroksella hyvin tarkkaan katsoneet kaikki ikkunat mistä kolmeen eri lumileopardien alueille näki. Mutta lumileopardeja ei näkynyt missään, kunnes viimeisellä ikkunalla, jolloin oli jo ihan luovuttamassa kunnes vieressäni seisova pariskunta alkaa tohkeissaan osoitella ja hihkua toisilleen. Lumileopardit olivat sitten päättäneet valita tietenkin varjoisimman ja syrjäisimmän nurkan koko häkissä, joka on toki loogisin vaihtoehto kuumalla säällä. Oon niin happy, että näin kyseiset kissaeläimet.

 - Saavuttiin Steffen kanssa amurintiikerien kohdalle juuri oikealla hetkellä, koska juuri silloin yksi kolmesta tiikeristä alkoi leikkimään vedessä pallollaan! Neljän aikaan niin lamaantuneista amurintiikereistä oli tullut pikkusen aktiivisempia ja touhukkaampia. Vaikka kuitenkin 2/3 tikrusta näytti kuitenkin siltä, miltä mun mood näyttää raksaan työpäivän jälkeen, mutta se ei haitannut yhtään! Ainakin pysyivät hyviä kuvia varten paikoillaan!

- Oli oikein onnistunut reissu eläinten, sään ja seuran puolesta! Kamerastakaan ei loppunut akku, vaikka vähän niin pelkäsin, koska en ollut kameraa ladannut ja kuvia tulikin räpsittyä todella paljon itseni että Steffen toimesta. Näin saatiin yksi muisto tälle kesälle ja yksi kohta pois mun 2018 Bucket listasta sekä Steffelle kokemus Korkeasaaresta. 
Toivottavasti tykkäsit eläimellisestä postauksesta, joka tällä kertaa painottui pääasiassa kuviin. 2018 Bucket listasta puheenollen 11 kohdasta on suoritettu jo tässä 8 kuukauden aikana 6 kohtaa. Eli hyvältä näyttää 2018 Bucket listan osalta! Toivottavasti sulla menee hyvin ja se olisi sitten sunnuntaihin.

~Moikka ja ens postaukseen~

Milloin?

~Koita mieleesi tää painaa,

Sä et ole saari, 

Irti mantereesta,

Irti jokaisesta,

Saari tarvii vettä,

Mä oon luonas että,

Voisin suojaa antaa, 

Kun käy tuulemaan~

-Pete Parkkonen - Mun-

Mooi!

Täällä taas, erittäin pitkästä aikaa.

On tullut paljon töitä tehtyä ja se selittää 70% hiljaisuudesta tai ainakin sen piikkiin olen kaiken laittanut, koska mulla oli todella paljon iltavuoroja ja mä en saa itseäni kirjoittamaan näitä postauksia koskaan päivällä. Joten jos olen illassa, niin se vuoro saattaa loppua joko 23, 00 tai 01 tai aamu 06, jos on yövuorosta kyse. Mä olin tämän kesän ajan sellainen työntekijä joka pystyi työskentelemään minävain päivänä, mihin tahansa kellon aikaan. Joten kaksi yövuoroa napsahti meitsin niskoille sitten tuossa heinäkuussa ja ne kaksi yötä olivat ehkä elämäni työläimmät yöt! Mutta en valita, koska mä oikeastaan vain siivosin ja opin ihan hirveästi kaikenlaista ja aamu kuudelta kotiin bussilla puksuttaminen ei ollut todellakaan niin pahan auringon noustessa kuin voisi kuvitella. 

Tänään kuitenkin haluan kertoa lisää mun kuulumisia.

(Kuvat ovat pikkuveljeni 18-vuotis syntymäpäivä illalliselta HARALD nimisestä ravintolasta, nauttikaa)

Aloitetaas...

- Tuohon otsikon yksinkertaiseen kysymykseen voin kiteyttää koko elämäni tällä hetkellä. Milloin palaan blogin puolelle? Milloin aloitan ensimmäisen opintopisteeni suorittamisen? Milloin alan ottaa iisisti? Milloin kaikki kaverisuhteeni räjähtää käsiin? Milloin sitä ja milloin tätä... Syksylle on tiedossa todella monta uutta asiaa enkä todellakaan tiedä olenko innoissani, kauhuissani vai vain jännittynyt. Moni asia tulee muuttumaan ja tavallaan tiedän olevani niihin valmis, mutta toisaalta muutos aina pelottaa. 

- Tällä hetkellä olen ollut blogista tauolla kuukauden. Oikeastaan olen vain tahallani jättänyt asian pois päiväjärjestyksestä. Nyt, kuukauden tauon jälkeen haluan takaisin. Niin kuin aina, tämä on mun harrastus. Rakas sellainen, mutta kuitenkin otan tästä liikaa painetta? En tiedä, että miksi... Tällä hetkellä haluan edelleen pysyä kaksi kertaa viikossa postaustahdissani (torstai & sunnuntai)! Se tulee kuitenkin muuttumaan syyskuun alussa tai puolivälissä. Nimittäin silloin palaan kerran viikossa systeemiin. Ihan oman pääkoppani selkeyden vuoksi.

- Nimittäin syyskuussa mulla alkaa yliopisto-opiskelu, joka samaan aikaan tuntuu niin oikealta ja väärältä. Olen niin valmis kuin voin vain olla, mutta silti mulla on olo, että tulen olemaan edelleen se lukiolainen aikuisten seassa... Ei se valkolakki musta aikuista tehnyt, mutta se todistus musta silti teki luonnontieteiden kandidaatin! Samaan aikaan niin hienoa ja outoa.

- Syyskuussa mulla alkaa myös viikonlopputyöt, joita jollain tavalla jopa odotan. Nimittäin tällä hetkellä mulla on mennyt viikko siitä, kun aloitin oman lomani. Eli olin kesätöissä täyspäiväisesti arkisin sekä viikonloppuisin kesäkuun alusta heinäkuun loppuun. Otin lomaa, jotta saan järjesteltyä kaiken syksyä varten ja saan vähän hengähtää ennen opiskeluja ja viikonlopputöitä. 

- Tähän opiskelujen, viikonlopputöiden sekaan pitäisi vielä sovittaa yksi iso mahdollinen elämän muutos, josta en halua vielä sen enempää mainita. Samoin tähän soppaan pitäisi vielä saada mahdutettua parisuhde, liikunta, nukkuminen, blogi, perhe ja kaverit. Jonkun korvaan tää vois kuulostaa äkkikuolemalta, mutta oikeastaan alan pikkuhiljaa tottua ajatukseen, että viikolla opiskelu ja niiden lomassa kaikki tuo mahdutettava osuus ja viikonloppuisin mahdolliset työt, jotta saa vähän rahaakin opiskeluiden ohessa kerrytettyä. Jos jokin osa-alue alkaa kärsiä, niin jostakin on pakko nipistää ja mutta toivon ja uskon, että kaikki menee oikein hyvin! Kunhan saan tuon yhden elämän muutoksen varmaksi ja opiskelut rullaamaan niin loppu sujuu toivottavasti kuin unelma. 

-Arvaattekin varmaan kenen jälkiruoka tämä viimeinen oli, no tietenkin mun. Ei mitään outoa tai mitään mille olisin ihan huippu allerginen. Oon nimittäin tässä kesän aikana todennut, että mulle ei sovi mikään muu jäätelö kuin mehujäät... Laktoositon jäätelökin aiheuttaa mulle jonkinlaisen allergisen reaktion... 

Tällainen postaus tällä kertaa! Toivottavasti tykkäsit, vaikka kuvat olivatkin pikkusen random verrattuna aiheeseen. Toivon, että nyt tämä ihme taukoilu loppuu ja tekisin postauksia vaikka talteen nyt kun olen lomalla, ettei taukoja pääsisi tulemaan. Toivottavasti sä olet edelleen siellä ja edelleen jaksat lukea ja selailla mun tekstejä ja kuvia. Kyllä mä tämän hiljaisuuden käännän vielä voitoksi! 

Se olisi sitten torstaihin.

~Moikka ja ens postaukseen~

Näihin nukahdan

~Jos haluat hajottaa,
Hajotetaan tää sit kokonaan,
Tänään se voi sattuu,
Kun yö on pimein ennen aamuu~

- KUUMAA - Huuda Lujempaa-

Mooi!

Täällä minä taas. Kaksi vapaa päivää vietetty ja loppuviikko töissä! Palkkapäivää odotellessa.
Moni joka mut tuntee niin tietää mut todella huonona nukkujana. Mä en nuku ikinä hyvin yökylässä tai muutenkaan jos olen pois kotoa. Steffelläkin olen vasta jokunen aika sitten "oppinut" nukkumaan, joka voi kuulostaa erittäin typerältä. Välillä on niitäkin päiviä, jolloin en saa kotonakaan unta. Usein syynä on stressi tai muuten vain unettomuus. Esimerkiksi lähes koko lukion ajan menin niillä mun 0-6h yöunilla ja 7h oli niinku jo lottovoitto! Kunnes löysin tavan nukahtaa ja tämä jos jokin toimi mun kohdalla.
Mä haluan nimittäin nyt vinkata juuri sulle 5 asmr-videota, joihin itse nukahdan AINA. Ei ole kertaakaan, jolloin näistä johonkin videoon en olisi nukahtanut. Toivon, että tästä on ehkä sulle jotain hyötyä nukkumisen, rentoutumisen suhteen tai ihan muuten vain.
( Jotkut pitävät asmr-videoita outoina ja muutenkin kummallisina, mutta suosittelen kokeilemaan ennen tuomitsemista! )

Aloitetaas...

| 1. Linda Ekroth - "SUOMI ASMR - Autan sua nukahtamaan" |
- Mä rakastuin ihan täysin Linda Ekrothin tapaan tehdä asmr-videoita ihan ensimmäisestä videosta lähtien, mutta kolmesta asmr-videosta tämä toka on ollut ihan mun suosikki! Jos mulla on ilta, jolloin uni ei siis tule millää! Ja kuuntelen tätä jonkin aikaa niin olen jo untenmailla. En tiedä miten, mutta tämä on ihan mun luotto video unen saannin suhteen. Linda Ekrothin kanavahan ei ole täysin asmr painotteinen niinkuin nämä loput kanavat, mutta tuovat ihanaa vaihtelua matkavlogien ja ylipäätään muiden videoiden sekaan.

| 2. ASMR Sita Sofia - "ASMR  Meikki-roleplay" |

- Mä löysin asmr videot kesällä 2016, jos en nyt ihan väärin muista ja silloin mä vihasin suomen ja ruotsin kielisiä asmr videoita. Englanti oli ainut mitä pystyin kuuntelemaan, kunnes Sita Salminen loi oman asmr kanava. Vasta sen jälkeen pystyin alkaa kuuntelemaan suomen kielisiä asmr videoita! Ja tämä video on aivan ehdoton lempparini Sita Salmisen asmr-videoista, koska tähän mä nukahdan ensimmäisen 5 minuutin aikana lähes tulkoon aina. Enkä osaa selittää, että miksi?

| 3. ASMR Darling - "ASMR Prom Makeuo and Dresses" |
- ASMR Darling oli ensimmäinen ASMR-kanava jonka Youtubessa tilasin ja nykyään vertaan kaikkia englannin kielisiä asmr-videoita hänen videoihinsa, koska hänellä on jotenkin jollain tavalla erilainen ote koko hommaan verrattuna moniin muihin, mitä olen kuunnellut. Samoin tykkään hänen aksentista jonka takia hänen juttujaan on mukava kuunnella ja itsekin opin samalla englantia.
Tähän kyseiseen videoon liittyy hauska tarina, nimittäin vappuna tultiin Roosan ja Ainon kanssa bailaamasta ja mun oli tarkoitus nukkua lattialla Ainon huoneessa. No mulla on niin paha koira allergia, juuri heidän koiraansa kohtaan (ei mulla tule Steffen koirasta mitään oireita, paitsi välillä) ja mä pihisin ja kuulostin kuolevalta kalalta vaikka olin allergia lääkkeen ja kaikki keinot käyttänyt. Olin sitten sinnitellyt ehkä 8 asti aamulla, kunnes siirryin Ainon olkkariin nojatuoliin nukkumaan!? Ensinnäkin vieressä olisi ollut pikkusen pidempi sohva, mutta kuka nyt järkevästi puoli horteessa ajattelee... Kuitenkin olin mennyt siihen nojatuoliin ja tunkenut kuulokkeet korviin ja laittanut tämän videon pyörimään. Olin nukahtanut kuin kynttilä ja Roosa naureskeli mulle, kun löysi mut sikeästä unesta nojatuolista kuulokkeet korvista ja videon loppuneena.

| 4. ASMR Darling - "ASMR A-Z Triggers to Help You Sleep" |
- Alunperin tarkoituksena oli vinkata 5 eri asmr kanavaa, kunnes tajusin, että niiden kaikkien videoihin en nukahda. Tämän takia mun on pakko mainita ASMR Darling:n monista hyvistä videoista vain kaksi, jotta tästä ei tulisi vain "ASMR Darling"-postaus. Nimittäin näihin mä oikeasti nukahdan ja tämänkin videon kohdalla se on todettu todella monta kertaa. Jos haluna nukkua päikkärit niin kuuntelen aina tätä ja uni tulee joka kerta. Mä en tiedä, miksi tästä on tullut mulle ns. päikkäri asmr-videoa, mutta ei se mitään! Kyseessä on siis todella pitkä asmr-video eli 2 tuntia pitkä ja erittäin hyvä video! Jokaista triggeriä (en osaa kääntää suomeksi järkevästi) tehdään tarpeeksi kauan ja musta ainakin ne ovat omaperäisiä, kun joillakin kanavoilla vain taputellaan peltipurkkeja niin tässä on edes pikkusen raaskittu käyttää aikaa toteutukseen!

| 5. ASMR Glow - "ASMR Game of Thrones RP" |
- Viimeisenä mutta ei todellakaan vähäisimpänä ASMR Glow:n ainakin omasta mielestäni aivan mahtava roleplay asmr-video! Varsinkin siihen aikaan, kun katsottiin Steffen kanssa Game of Thronesia, niin tätä videota tuli kuunneltua moneen moneen otteeseen. Tämäkin video on omalla tavallaan aivan sika nerokas, koska tässä ei puhuta itse kuuntelijalle/katsojalle niinkuin yleensä vaan itse Jon Snow:lle. Varsinkin jos tykkäät GOT:sta niin suosittelen lämmöllä tai jos et ole edes yhtä jaksoa Game of Thronesista nähnyt niin katso edes toi asmr-video niin saatat kiinnostua sarjasta!

Tähän loppuun haluan sanoa, että mä olen sellainen asmr-videoiden kuluttaja, että mä en katsomalla katso niitä videoita, mä vain kuuntelen. Esimerkiksi illalla, kun alan kuuntelemaan jotakin asmr-videota niin mä käännän kännykkäni näytön patjaa vasten, jotta valo ei häiritse mun nukkumista (olen erittäin herkkä nukkuja valon suhteen) ja laitan kuulokkeet joko kumpaankin korvaan jolloin nukun selälteen tai sitten vain vasempaan korvaan ja käännyn oikein poispäin puhelimestani. Mä myös yleensä siis nukahdan näihin videoihin, joten kuulokkeet yleensä jää mun korviin, jos ne ei irtoa nukkumiseni aikana. Sekä todella usein käy niin, että mun puhelin putoaa mun sängystä lattialle. Saan kiittää erittäin paljon siitä, että ei ole vielä mennyt näyttö rikki tai muuta vastaavaa, koska harvemmin mun puhelin putoaa matolle! 
Mutta toivottavasti pidit postauksesta, vaikka poikkesia aikalailla normaalista! Toivottavasti tästä oli sulle hyötyä tai edes käyt katsomassa näiden neljän neidin kanavat yms. Tällaista tällä kertaa ja se olisi sitten sunnuntaihin.
Hyvää yötä!

~Moikka ja ens postaukseen~

Elämän muutos

~Otat ensiaskeleet,
Varovasti tunnustellen,
Kaadut nouset ylös taas,
Yhä uudelleen,
Ja ymmärrät sen,
Pienet kolhut,
Suuret murheet,
Käsikkäin käy,
Kanssa riemun,
Oivallusten suurimpien~

-Samuli Edelmann - Mahdollisuus-

Mooi!

Täällä kirjoittaa erittäin väsynyt tyttö!
Mä en tiedä mikä mulla on, kun mua väsyttää lähes tulkoon koko ajan. Nukun kuinka vähän tai kuinka paljon tahansa, niin olen koko ajan aivan nukkumaan menoa vaille valmis.
Samoin mulla on kaksi varvasta työkenkien takia ihan pois pelistä. Samoin mulla on kadonnut oikeasta kädestä puristusvoima ja viidestä sormesta kolmeen sattuu, kun niitä taivuttaa! En tiedä oonko nukkunut mun sormien päällä jotenkin erittäin pahasti vai mikä nyt on, mutta kohta puolin on pakko mennä näyttämään lääkärissä, kerta en saa kättä edes nopeasti nyrkkiin.
Haluan myös pahoitella tätä maailman epäaktiivisinta toimintaani täällä blogin puolella. Mulla on motivaatioita, mutta ei energiaa? Jaksan kuunnella vain ja ainoastaan musiikkia, jos näen kavereita niin touhu on yhtä lamaantunutta kuin netflixin katsominen. Ja jos jonkin pitää kärsiä niin se on blogi... Toivon, että syksyllä viimeistään tämä mun blogi puhkeaa kukkaan! Yksi suuri syy myös postailemattomuudelle on se, että mulle ei ole kuvia?! Joka johtuu siitä, että olen töissä silloin kun on kauniit ilmat ja sitten kun on vapaata niin on jo liian myöhä eli YÖ tai sataa vettä. Vain mun tuuria... Mutta tästä vielä noustaan uuteen loistoon!
Tänään mä haluan kertoa teille mun tulevasta elämän muutoksesta.

Aloitetaas...

- Mä oon aina ollut ihminen, joka uskoo kohtaloon ja siihen, että jos asiat menee tietyllä tavalla niin sille on syy! Esimerkiksi siinä kohtaa, kun olin vaipumassa epätoivoon ja sitten päätin vielä kirjoittaa yhden työhakemuksen. Sitten viikko, vähän päälle? Tulee soitto työhaastatteluun, juuri sinne mihin olin epätoivoni hetkellä laittanut hakemukseni. Sinnehän mä sitten töihin pääsin ja siellä nyt 3 viikkoa olen pyörinyt ja palloillut. Rankkaa, paljon opittavaa, mutta omalla tavallaan hyvin hyvin palkitsevaa!

- Sama pätee opiskelupaikan suhteen. Uskon, että moni tässä viime viikkoina on ravannut Opintopolku.fi nimisessä järjestelmässä useaan otteeseen. Itseltäni kielsin koko ravaamisen, koska halusin odottaa siihen hetkeen eli torstaihin 28.6.2018, jolloin kaikki tiedot opiskelupaikoista julkaistaan. Kohtalo puuttui peliin juuri tuolloin, kun avasin tuon kyseisen järjestelmän kello 11 aamupäivällä. Kauhun sekaiset fiilikset vaihtui shokkiin ja jopa pariin kyyneleeseen ja iloon. 

- Ei, en päässyt ensimmäiseen, enkä toiseen enkä kolmanteen hakukohteeseeni, koska kyseessä oli kolme lääkistä peräkkäin. Tiesin jo etukäteen, että koe ei todellakaan mennyt niin hyvin, että olisin pärjännyt niille, jotka ovat joko lukeneet 2-4 vuotta lääkiksen pääsykokeisiin tai niille, jotka olivat käyneet valmennuskurssit tai ovat luonnonlahjakkuuksia fysiikassa. Minua fysiikka alkoi kiinnostaa vasta siinä kohtaa, kun se oli jo liian myöhäistä eli paria kolmea viikkoa ennen itse pääsykokeita.

- Kuitenkin elämän muutos tapahtui ja kahdessa kohdassa kerkesi hetken näkyä hyväksytty, ennen kun toisesta muuttui: "peruutettu, hyväksytty ylemmälle hakutoiveelle." Meitsi aloittaa tulevana syksynä 2018 Helsingin yliopistossa yliopisto-opiskelijana! Ja joku kaunis päivä (todennäköisesti viiden vuoden päästä) musta mahdollisesti valmistuu luonnontieteiden kandidaatti ja filosofian maisteri?!

- Elämää ei voi käsikirjoittaa, se tuli taas kerran huomattua. Meitsi ei päässyt pois pääkaupunkiseudulta, joka näin jälkikäteen aateltuna tuntuu ihan turvalliselta ja hyvältä vaihtoehdolta. Jään vielä kotiin asumaan syksyksi ja mahdollisesti kevääksi, koska Steffe lähtee armeijaan keväällä, niin en näe järkeä muuttaa tässä vaiheessa pois kotoa. Toinen syy intin lisäksi on se, että asun juuri sopivan välimatkan päässä yliopistosta, joten pääsen julkisilla paremmin kuin hyvin! Eikä tarvitse alkaa nostamaan opintolainaa, eikä huolehtia vuokrista yms muista menoista. Mutta kyllä se pois kotoa muuttaminen lähestyy tässä vuoden sisällä.


- Entäs lääkis haave? Se ei ole kadonnut minnekään, reitti on nyt vain toinen! Haluan opiskella ja ainakin tällä hetkellä tuo ala, jota pääsin nyt opiskelemaan kiinnostaa mua ja voi olla todella hyödyksi lääkistä ajatellen tulevaisuudessa. Ensi keväänä uudestaan pääsykokeisiin ja panostan ja tähtään sisään pääsyyn. Tai sitten voi käydä niin, että hurahdan täysin tulevaan koulutukseeni, että haen lääkikseen vasta viiden vuoden päästä? Kukaan ei tiedä! Niinkuin tuleva anoppini hyvin sanoi: "Mitään ei voi tietää ennen, kun kokeilee!"


Kyllä musta lääkäri vielä joku päivä tulee, aikaa on vielä toivottavasti paljon jäljellä! Tällainen postaus tällä kertaa. Toivottavasti tykkäsitte tällaisesta lievästä life updatesta. Mä yritän parhaani, jotta saisin energian riittämään myös tähän blogiin! Mä haluan tehdä tätä, tämä on mun tapa rentoutua. Mutta silloin kun on stressisumussa niin ei jotenkaan edes näe niitä omia rentoutumiskeinoja! Se olisi sitten torstaihin.

~Moikka ja ens postaukseen~

Toukokuu 2018

~Välitan sust vielkin,
Iha sama mitä mietit,
Vaikka kauan se kiellettiin,
Ettei meidän yhtälöä toimii saa,
Niin joskus se on rakkautta et luovuttaa~

-Pete Parkkonen ft. Etta - Kävi niin kävi näin-

Mooi!

Mä saatan olla selityksen velkaa tälle kahden viikon tauolle... Selitys on yksinkertaisesti työt. Mulle soitettiin 9 päivä perjantaina, että voitko aloittaa työt jo maanantaina keskiviikon sijaan. Sehän mulle kävi ja arvatkaa pystyinkö vain jännittämään koko sunnuntain, jonka takia tämän päivän postaus julkaistaan vasta tänään 21.6. Mulla oli viime viikolla 5 päivää töitä eli ma-pe ja olin aivan loppu, jonka takia ei tullut postausta ja sunnuntaina kävi klassinen unohdin, no yritetään uudestaan torstaina. Tällä viikolla mulla on neljä vuoroa ja alkaa olla jo oppinut kaikki toiminta tavat yms niin ei ole niin rankkaa kuin viime viikolla, jolloin käytti kaiken energian siihen, että yritti muistaa kaiken oppimansa. Hyvällä motivaatiolla eteenpäin!
Tänään aiheena olisi siis Toukokuun 2018 suosikit. Olisin keksinyt varmaan 15 suosikkia, mutta keräsin niistä 5 ja ehkä pari saattaa tulla kesäkuullekin, koska ne suosikit ovat pysyneet toukokuusta kesäkuulle ja tulee todennäköisesti pysymään heinäkuullekin.

Aloitetaas...

 

| 1. Korvakorut - Ted Baker |
- Tässä on minun ylppärilahja itse itselleni. Mainitsinkin tuossa maaliskuussa julkaisemassani "Kevään Must Have Asusteet"- postauksessani samaan sarjaan kuuluvasta rannekorusta. Tarkoitus oli alunperin ostaa kyseinen rannekoru, mutta se oli todella kapeaan käteen suunniteltu ja venyttämällä siitä tuli todella oudon näköinen, joten ajatus rannekorusta päättyi samalta istumalta, kun näin vitriinissä nämä maailman ehkä suloisimmat korvakorut. Nämä korumetallia ja hopean sävyiset korvakorut olivatkin osana ylioppilasjuhlieni asua. Nämä nimittäin sopivat aivan täydellisesti mun toiseen käsikoruun, jonka sain ylppärilahjaksi äidiltä ja tietenkin kihlasormukseen. Ainoa miinus on se, että nämä ovat aika painavat eli jos haluaa, että noi korvikset ei roiku niin aika tiukkaan saa lukon laittaa. Plussaa tulee maailman suloisimmasta paketoinnista.

| 2. Punapää |

- Toukokuun lopussa kävin toista kertaa kampaajalla värjäyttämässä mun puna/gingerpääni. Sama homma kuin tammikuussa eli taas sävyinä toimivat Kc Color Luximan Toasted honey & Honey bunny. Ainakaan tähän mennessä ei ole ikävä blondia ja rakastan tätä sävyä yli kaiken! Ja kampaaja yllättyikin positiivisesti, kun väri oli kestänyt todella hyvin 4kk, koska hän oletti, että mun hiukset tulisivat olemaan blondit, kun tulisin seuraavan kerran hänen penkkiinsä. Koska pitkään blondatun hiuksen päälle värjäyksessä voi kuulemma käydä niin, että blondi puskee edelleen läpi. Vaikka minullakin vähän blondi yritti puskea läpi, niin Color maskilla sävyllä Toffee sai sitä todella hyvin taitettua takaisin punaisempaan.

| 3. Ylioppilaslakki - E.R Wahlman |

- Mä olin yksi niistä about ehkä 5%, jolla oli jonkun muun merkkinen lakki kuin Fredrikson:n. Mun lakki oli ehkä turhankin kallis ostos, mutta äiti vaatimalla vaati, että lakin pitää olla hieno. Mulla on tossa mun lakissa 16mm kokoinen lyyra ja lyyra on vaaleamman kullan sävyinen verrattaessa Fredriksonin lakin lyyraan. Lakkiin on myös painettu nimikirjaimeni. Tämä lakki on varmaan kalleinta mitä olen päähäni pistänyt, mutta olihan se mukava päässä ja lämmin! Itse en kuitenkaan teknilliselle hakenut tai tuskin tulen hakemaankaan jatkossa, joten ylppärilakki on varmaan ainoa lakki, jonka tulen opiskelun aikana saamaan, jos en sitten tohtoriksi itseäni joskus väittele, sitten hommaan silinterin! Suosittelen lämmöllä ensi syksyn ja ensi vuoden ylioppilaille E.R Wahlmanin lakkeja.

| 4. Kukkakuosinen hellemekko |
- Ei ole vieläkään kietaisumekot mun kaappiin matkanneet kaupasta, mutta kaksi mitä ihanampaa hellemekkoa kylläkin! Olen ostanut tämän valkoisen kukkakuosisen hellemekon Bikbokista ja täsmälleen saman mallisen, mutta mustana ja päiväkakkarakuosilla, myös Bikbokista. En olisi ikinä uskonut, että mä ihan mielelläni pukisin jotain noinkin v-kaula-aukkoista päälleni, mutta näin on päässyt käymään. Ehdottomasti kesän paras löytö, vaikka olikin aika hintava 27€ taisin maksaa tästä silloin kun sain alennusta opiskelijakortilla. Nämähän tuli aleihin aikalailla viikkoa myöhemmin, joten kokoaja saattaa olla rajallinen määrä.

| 5. Thirteen Reasons Why - kausi 2 |
- Me katottiin Steffen kanssa heti ykkös kausi, kun se tuli ja aika hyvin oltiin kaikki siitä unohdettukin, koska kun tämä kakkos kausi julkaisiin, niin jouduttiin katsomaan ykkös kausi uudelleen alusta loppuun. Omasta mielestäni ykkös kausi oli parempi, mutta tässä kakkos kaudessa oli omat hyvät puolensa. Kolmos kautta odotellessa... Minusta koko sarja olisi voinut hyvin loppua kakkos kauden loppuun. Koska se kolmas kausi ei voi mitenkään liittyä enää Hanna Bakeriin, koska ei vain voi! Suosittelen katsomaan, jos tykkää teinidraamasta ja haluaa katsoa 13 otteeseen alun puheen, jossa kerrotaan hakemaan apua, jos on murheita tai itsetuhoisia ajatuksia.

Biisit:

Kasmir - Puhu Äänellä Jonka Kuulen

&

Mikko Harju - Menninkäinen

Tällainen postaus tällä kertaa! Toivottavasti tykkäsitte, vaikka tulikin super super myöhässä. Tämä on nyt vähän tällaista, kun työt alkoivat ja pitää käyttää 110% prosenttia energiasta oppimiseen ja siihen, että tekee parhaansa. Se olisi sitten sunnuntaihin.
Hyvää juhannusta! Mä vietän sen töissä.

~Moikka ja ens postaukseen~